Tuloksenohjauksen estimointi harkinnanvaraisten jaksotuserien avulla suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja tilintarkastuksen oheispalvelupalkkioiden yhteys tuloksenohjaukseen
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2017
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Accounting
Language
fi
Pages
70
Series
Abstract
EU:n 2016 tilintarkastusreformi asettaa tilintarkastusyhteisöille rajoituksia oheispalveluiden harjoittamisen suhteen. Rajoitusta on perusteltu siten, että palkkiotason kasvaessa tarkastajien taloudellinen riippuvuus asiakkaasta kasvaa, mikä saattaa vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Tässä tutkimuksessa otetaan kantaa siihen, onko oheispalvelupalkkioilla Suomen pörssiyhtiöissä 2007-2015 ollut havaittavissa tämän tyyppistä tilintarkastuksen laatuun vaikuttavaa yhteyttä. Tutkimuksessa sovelletaan yhdysvaltalaista Frankel ym. (2002) -tutkimusmenetelmää, jolla katsotaan olevan parhaat lähtökohdat mahdollisen yhteyden havaitsemiseksi. Koska Suomen aineiso on alkuperäistä pienempi, on tutkimusmenetelmää muokattu paremmin sopivaksi. Modified Jones -mallin lisäksi tutkimuksessa käydään läpi viisi muuta tuloksenohjausta estimoivaa harkinnanvaraisten jaksotuserien laskentamallia, joista paras menetelmä valitaan tutkimuksen perustaksi. Nämä mallit ovat Jones (1991), Kothari ym. (2005), Ecker ym. (2015), McNichols (2002) sekä DeFond & Park 2001. Tutkimuksessa havaittiin, että laskentamallit ovat keskimääräisiltä arvoiltaan melko lähellä toisiaan. Korrelaatiomatriisissa mallien väliset erot alkoivat näkyä enemmän. Laskentamalleja tutkittiin konkreettisen tutkimusongelman yhteydessä Frankel ym. (2002) mukaisen regressiomallin avulla, jolloin havaittiin, että DeFond & Park -mallia sovellettaessa saadaan tilastollinen merkitsevyys yhdeksälle neljästätoista muuttujasta. Koska kontrollimuuttujien on aiemmassa tutkimuksessa todettu korreloivan tuloksenohjauksen kanssa, päädyttiin siihen, että DeFond & Park malli palauttaa parhaan estimaatin tuloksenohjauksesta. Lisäksi malli on aineiston kannalta helpoin ja mahdollistaa suurimman otoskoon. Tutkimuksessa tehtiin johtopäätös siitä, että paras laskentamalli tuloksenohjauksen estimointiin Suomessa on DeFond & Park (2001). Oheispalvelupalkkion yhteyttä tuloksenohjaukseen tutkittiin Frankel ym. (2002) mukaisessa regressiomallissa, käyttämällä DeFond & Park mallia tuloksenohjauksen estimaattina. Oheispalvelupalkkioista ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tuloksenohjaukseen. Tämä tarkoittaa, ettei tutkimuksessa löydetty tukea sille, että oheispalvelut vaarantavat riippumattomuuden suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Tulos on yhteneväinen aiemman tutkimuksen kanssa.EU audit reform (2016) has placed more emphasis on auditor independence through the limitation of certain non-audit services. This study examines whether non-audit services have affected auditor independence, more specifically earnings management in Finnish listed companies 2007-2015. The study is conducted based on Frankel et al. (2002) method. Since the Finnish stock market consists of a considerably smaller sample size than in United States, it is also required to study the effectiveness of different discretionary accruals models in Finland. In addition to the original Modified Jones -model, this study examines the effectiveness of Jones (1991), Kothari et al. (2005), Ecker et al. (2013), McNichols (2013) ja DeFond & Park (2001) -models. The study concludes that based on its statistically significant results, higher sample size and ease of use, DeFond & Park (D&P) -model works best in the Finnish setting when estimating discretionary accruals. Using D&P -based estimate for earnings management, Frankel et al. (2002) method was used to clarify the connection between earnings management and non-audit service fees. In this study, no significant connection was found. This means, that no indication was found linking high non-audit service fees to lower audit quality.Description
Thesis advisor
Niemi, LasseKeywords
tuloksenohjaus, harkinnanvaraiset jaksotuserät, tilintarkastuksen laatu, tilintarkastuspalkkiot, tilintarkastuksen oheispalvelut, oheispalvelupalkkioiden laatuvaikutus