Kestävä rakentaminen 2010-luvun Arkkitehti-lehdissä
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuuri
Language
fi
Pages
48+2
Series
Abstract
Tässä työssä tarkastellaan, miten juuri Arkkitehti-lehdessä on keskusteltu kestävästä rakentamisesta 2010-luvulla. Työn tavoitteena on valottaa kestävän rakentamisen lähihistoriaa aineiston analyysin kautta ja ymmärtää sen avulla nykypäivän arkkitehtien ammattikentällä käytävää keskustelua. 2010-luvulla myös rakennusalan on täytynyt ottaa kantaa ilmastonmuutokseen. Kansainvälisellä ja kansallisella tasolla rakentamiselle on asetettu normeja, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen. Arkkitehtien täytyy perustella suunnittelun lähtökohtia ja sen vaikutuksia yhä enemmän myös kestävyyden ja ekologisuuden näkökulmasta. Suomessa kestävää rakentamista ohjaavat sekä kansainväliset normit että kansallinen lainsäädäntö. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan usein kestävän kehityksen tavoitteet täyttävää rakentamistapaa. Arkkitehtuurin kohdalla voidaan laajentaa keskustelua kestävästä rakentamisesta siihen, mikä on arkkitehdin vastuu ja rooli – kuinka paljon suunnittelijan pitäisi ottaa kantaa rakennusalan toimintaan kestävän kehityksen edistämiseksi? Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan rakennus- ja maankäyttölain uudistusta, ja tavoitteena on tuoda rakentamisen hiilijalanjälki merkittäväksi tekijäksi rakennussäädöksiin vuoteen 2020 mennessä. Ministeriö kannustaa vähähiiliseen rakentamiseen elinkaariajattelun kautta. Kansainväliset mallit tähtäävät toistaiseksi nykymallin tehostamiseen, vaikka se itsessään on kestämätön. Tärkeää olisi pohtia, miten nykyistä ajatusmallia voidaan muuttaa niin, että lähtökohtana kaikelle rakentamiselle olisi pitkäikäisyys ja luonnon kiertokulun turvaaminen. Tutkielmassa käydään läpi Arkkitehti-lehdessä vuosina 2010–2018 julkaistut artikkelit, jotka käsittelevät kestävää rakentamista. Artikkelien kautta analysoidaan aineiston pohjalta esiin nousseita teemoja sekä tapoja, jolla niistä kirjoitetaan. Aineiston avulla tarkastellaan, miten asenteet kestävää rakentamista kohtaan ovat arkkitehtien ammattikentällä mahdollisesti muuttuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Arkkitehtuurin suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun on alan julkisen luonteen takia vahva. Teema Nykyhetken ilmiöitä kautta käsittelee artikkeleita, joissa pohditaan arkkitehtuurikeskustelun suhdetta yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävästä kehityksestä. Keskeistä tarkasteltavissa artikkeleissa oli tutkielman kannalta kestävän rakentamisen tunnistaminen ajankohtaiseksi ilmiöksi. Aine ja henki -teeman avulla tutkitaan, millä tavoin kestävän arkkitehtuurin arvoista puhutaan, ja mikä on arkkitehdin rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Muutos kohti kestävämpää rakentamista ajaa pohtimaan arkkitehtuurin perusarvoja. Kestävyys on laskettu perusarvojen joukkoon jo antiikissa ja siihen on viitattu läpi arkkitehtuurin historian. Kestävä kehitys edellyttää monen kirjoittajan mielestä myös kokonaisvaltaisempaa suhtautumista rakentamiseen. Ensimmäiseen lukuun kootut artikkelit pohtivat kestävän rakentamisen välttämättömyyttä sekä ilmastonmuutoksen vaikutusta arkkitehtuurin arvoihin. Toinen luku käsittelee kauneuden ja kestävyyden välistä suhdetta. Kolmannessa luvussa tutkitaan arkkitehdin vastuuta ja roolia kestävämmän maailman rakentamisessa. Lopuksi Tulevaisuuksia-teeman alla tarkastellaan kirjoituksia nykyarkkitehtuurin tilasta ja tulevaisuudesta sekä käytännön rakentamisesta. Rakennusalalla arvojen muutos voi vaikuttaa nopeasti myös materiaalien käyttöön ja rakentamistapoihin. Rakennusmääräyksiä, jotka ohjaavat energiatehokkuutta tiukentamalla kestävään rakentamiseen kommentoidaan aineistossa lähinnä kriittiseen sävyyn. Korkea rakentaminen on tullut 2010-luvulla ajankohtaiseksi myös Suomessa uusien hankkeiden myötä ja se herättää paljon keskustelua. Asumiseen liittyvään ekologiseen keskusteluun yhdistyy vahvasti asunnon muuntojoustavuus, asumisen sosiaaliset ja kulttuuriset puolet sekä kaupunkisuunnittelun näkökulmat. Asumiseen voidaan yhdistää koko arkkitehtuurikeskustelu kestävästä rakentamisesta aina rakenteiden aiheuttamista sisäilmaongelmista kaupunkien rakennemuutokseen asti. Myös asumismuodon vaikutuksesta kestävään elämäntapaan on kirjoitettu Arkkitehti-lehdessä paljon. Arkkitehti-lehdessä kirjoitetaan paljon myös kansainvälisistä projekteista ja ulkomaisten arkkitehtien haastatteluilla on lehdessä suuri painoarvo. Maininnanarvoista on kilpailujen ja palkintojen esittely, sekä esimerkiksi Venetsian arkkitehtuuribiennaalin kansainvälisesti ajankohtaisista teemoista keskusteleminen. Aineistosta löydettyjen teemojen välillä on paljon liukumavaraa ja päällekkäisyyksiä, mikä kuvastaa yhteiskunnallisten ilmiöiden luonnetta. Tutkielman kautta voi ymmärtää, että yhteiskunnalliset ilmiöt eivät ole toisistaan erillisiä, vaikka niitä on helpompi käsitellä erilaisten teemojen avulla. Historialliset ilmiöt tapahtuvat rinnakkain ja muuttuvassa tahdissa. Aineiston perusteella hahmottuu mielikuva 2010-luvusta muutoksen vuosikymmenenä, joka poikkeaa aiemmista vuosikymmenistä. Kestävään rakentamiseen liittyvä keskustelu nivoutuu yleisiin ajankohtaisiin trendeihin, kuten ekologisuuteen, kaupungistumiseen, käyttäjälähtöisyyteen, yhteisöllisyyteen ja digitalisaatioon. Arkkitehtuuri etsii 2010-luvulla suuntaa, miten vastata näihin nykypäivän haasteisiin. Kestävän rakentamisen tutkiminen on yksi ratkaisu.Description
Supervisor
Huttunen, HannuThesis advisor
Vesikansa, KristoKeywords
Arkkitehti-lehti, arkkitehtuuri, kestävä rakentaminen, kestävä kehitys, ekologinen rakentaminen, arkkitehtuurikeskustelu