Revisiting the determinants of bank capital structure in Europe and the United States

Abstract

I analyse the determinants of the capital structure of publicly listed European and U.S. banks in the period 2013–2023, using three different definitions of bank leverage and a set of explanatory variables based on the economic characteristics of the individual bank. There are significant similarities between the determinants of the capital structure of banks and non-financial companies. Bank market and book leverage are explained by the bank’s size, profitability, the market-to-book ratio and asset risk. The variables otherwise have a negative effect on market leverage, but the effect of bank size is positive. The effects are otherwise identical with respect to book leverage, but the market-to-book ratio has a positive effect. The cross-sectional variables are not reliably significant with respect to regulatory leverage. Regardless of the definition of leverage, fixed effects at the level of the individual bank are the most important determinant of bank capital structure. Banks’ capital structures are specific to the individual bank and remain relatively stable over time and the role of the cross-sectional determinants is limited. The results show that in addition to regulatory requirements, bank capital structure is subject to the disciplining pressure of market forces.

Tutkielmassani analysoin listattujen eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten pankkien pääomarakennetta määrittäviä tekijöitä vuosina 2013–2023 käyttäen kolmea erilaista velkaisuusasteen määritelmää sekä joukkoa pankin taloudellisia ominaisuuksia kuvaavia selittäviä muuttujia. Pankkien ja rahoitussektorin ulkopuolisten yritysten pääomarakennetta selittävien tekijöiden välillä on merkittäviä yhtäläisyyksiä. Pankin koko, kannattavuus, markkina- ja kirja-arvon välinen suhde sekä omaisuuserien riskisyys selittävät markkina- ja kirja-arvoin mitattua pankin velkaisuusastetta. Selittävien muuttujien vaikutus velkaisuusasteeseen markkina-arvoin on muutoin negatiivinen, mutta pankin koon vaikutus on positiivinen. Muuttujien vaikutukset velkaisuusasteeseen kirja-arvoin ovat muuten identtiset, mutta markkina- ja kirja-arvon välisellä suhteella on positiivinen vaikutus. Mainitut muuttujat eivät luotettavasti selitä pankkisääntelystä seuraavien määritelmien mukaisesti määritettyä pankin velkaisuusastetta. Riippumatta käytettävästä velkaisuusasteen määritelmästä, pankkikohtaiset kiinteät vaikutukset ovat keskeisin pankin pääomarakennetta selittävä tekijä. Pankkien pääomarakenteet ovat siis yksilöllisiä ja pysyvät melko vakaina yli ajan. Tulokset osoittavat, että lainsäädännöllisten vaatimusten lisäksi pankin pääomarakenteeseen vaikuttaa pääomamarkkinoiden asettama paine.