Love is a doing word - näyttämön feministinen manifestointi

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:

Date

2021

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Master’s Programme in Visual Cultures, Curating and Contemporary Art

Language

fi

Pages

86

Series

Abstract

Tämä opinnäytetyö tutkii rakkautta praktiikkana näyttämötaiteen tekemisessä ohjaajan/ koollekutsujan näkökulmasta. Feministiteoreetikko bell hooksia mukaillen työ esittää, että rakkaudella on suuri potentiaali horjuttaa vallalla olevaa poliittis - yhteiskunnallista järjestelmää eli patriarkaattia. Feministisen manifestoinnin ytimenä on rakkauden feministinen haltuunotto ja queer - katse, joiden pyrkimyksinä on normikriittisyyden kautta toisin ja toisen näkeminen. Opinnäytetyö on muodoltaan esseistinen ja se sisältää kaksi osaa. Työ kutsuu tarkastelemaan ensin valtakatseen määrittämien rakkaustarinoiden representaatioita ja toimijuutta ja ehdottaa sitten, että ajattelemalla rakkautta praktiikkana, ottamalla haltuun rakastavan katseen, on ohjaajana mahdollisuus kääntää valta vapauttavaksi toiminnaksi. Tekijä ehdottaa, että “nainen” tulisi ymmärtää teksteissä vastarintana patriarkaatille, sukupuolet spektrinä ja jaot miehiin ja naisiin on hyvä lukea tässä työssä ennen kaikkea representaatioina, jonkinlaisina kulttuuripoliittisina esityksinä, joita on syytä tarkastella kriittisesti. Opinnäytetyön ensimmäisessä osassa tarkastellaan rakastavan katseen sijaan länsimaisen hegemonian valtakatsetta. Opinnäytetyö esittää, että näyttämön ja todellisuuden suhde on vuorovaikutteinen ja valtakatseen lävistämä eikä sanoudu irti patriarkaalisesta järjestelmästä eikä historiasta. Opinnäytetyö esittää rakkauden toteutumisella olevan yhteys yhteiskuntarakenteisiin, sukupuolisuuteen, nautintojen moraaliin ja seksuaalisuuteen. Kuinka rakkautta ja etenkin naisen ruumista on haluttu hallita biovallan keinoin pyrkimyksenä vitaliteetin säilyttäminen ja elämän ylläpitäminen. Genealogisen näkökulman kautta työ pyrkii esittelemään kuinka näyttämön kontekstissa valtakatse ja lait ovat vaikuttaneet rakkaustarinoiden visuaaliseen kuvastoon, käsitykseen normista ja siitä millainen on ollut esimerkiksi naisen kohtalo rakkauden diskurssissa. Ensimmäisen osan keskeisinä ajattelun apuina ovat hooksin ja Barthesin lisäksi Aristoteleen Runousoppi sekä Michel Foucaultin Seksuaalisuuden historia, jossa käsitellään tiedon ja vallan suhdetta ruumiillisuuteen ja seksuaalisuuteen. Tekijä pohtii näiden ajattelijoiden teorioita ja niiden yhteyksiä länsimaisiin rakkaustarinoihin ja rakkauskäsitykseen. Toinen osa keskittyy syiden ja seurauksien ruotimisen jälkeen provokatiivisella sävyllään, feminiinisellä kielellään toisin näkemiseen ja tekemiseen. Keskeisenä tekona leikitellään feministiteoreetikko Helene Cixousin käsitteillä Pimeä manner sekä naiskirjoitus, jonka voi ymmärtää tässä työssä vapaaksi kirjoittamisella. Tekijä kirjoittaa auki yhden prosessikuvauksen sekä avaa laajemmin käsitystään toisin ja toisen näkemisestä. Free Ofelia kappaleessa analysoidaan Shakespearen näytelmää Hamlet yrittäen käyttää rakkauden praktiikkaa työvälineenä. Toinen osa sisältää näyttämön feminististä manifestointia varten kootun rakkauden checklistin sekä manifestin. Opinnäytetyö pyrkii kaksinäytöksisellä kokonaisuudellaan aktioon, joka valtakatseen ruotimisen lisäksi antaisi konkreettisia työvälineitä näyttämön feministiseen manifestointiin. Se on yhtä aikaan tekijän henkilökohtainen hegemonisesta valtakatseesta vapautumisen manifesti, sekä manifesti rakkauden voimalle, sen uusille muodoille.

This thesis explores love as a practice in the making of performing arts from the perspective of a director or/and a convener. This work uses Feminist theorist bell hooks theory that love has great potential to destabilize the prevailing political - social system which is patriarchy. At the heart of the Feminist manifestation is love´s feminist takeover and the queer gaze. Tendency is to see the other and in the other way through norm critique. The thesis is essayistic in its form and contains two parts. Thesis invites us to first look at the representations and agencies of these love stories defined by the hegemonic gaze, and then suggests that by thinking of love as a practice, taking a loving gaze, it is possible to turn power into a liberating activity as a director point of view. Thesis suggests that the “woman” should understand in these texts as a counterpart to the patriarchate. Gender as a spectrum and distribution to men and women, it is good to read them as a representative, as an example of a cultural political performances, which are meant to be read critically. The first part of the thesis looks at the dominance of Western Hegemonic gaze instead of a loving gaze. The thesis shows that the relationship between the stage and reality is interactive and pierced by the hegemonic gaze and is a part of the patriarchal system and history. The thesis shows that the realization of love has a connection to social structures, gender, the morality of pleasures and sexuality. How it has been desired to control love, and especially the woman's body in an effort to preserve vitality and sustain life. Through a genealogical perspective, the work seeks to present how, in the context of the stage, the view of power and laws have influenced the visual depiction of love stories, the perception of the norm and what the fate of a woman has been like in love discourse. In addition to hooks and Barthes, the main reading materials in the first part has been The Poetics of Aristotle’s and Michel Foucault’s History of Sexuality, which deals with the relationship between knowledge and power and corporeality and sexuality. The author reflects on the theories of these authors and their connections to Western love stories and conceptions of love. The second part focuses on seeing and doing differently in its provocative tone, in its feminine language after scolding the causes and consequences in the first part. The key act is to play with the feminist theorist Helene Cixous's concepts The Dark Continent and women's writing, which can be understood in this work by writing one free. The author tells one example of the artistic process when the loving gaze was needed and the hegemonic gaze was holding one´s freedom. Second part opens the views of seeing the other and in the other way more broadly. Free Ofelia chapter analyzes Shakespeare’s play Hamlet in an attempt to use the practice of love as a tool. The second part contains a love checklist and the manifesto for the feminist manifestation of the stage. Thesis with its two-acts structures, strives for an action that, in addition to undermine the hege-monic gaze the work could also provide concrete tools for the feminist manifestation of the stage. It is at the same time the author's personal liberating manifesto of the hegemonic view of power, as well as a manifesto for the power of love, for its new forms.

Description

Supervisor

Ryynänen, Max

Thesis advisor

Ryynänen, Max

Keywords

feminismi, queer - pratiikat, valta, rakkaus, visuaalinen kulttuuri, esittävä taide

Other note

Citation