aalto1 untyped-item.component.html
The effects of spatial concentration of demand for college graduates on regional inequalities
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
53
Series
Abstract
Many countries in Western Europe and North America have experienced uneven spatial development. Larger cities seem to be growing in population and individuals living there are experiencing higher wages. At the same time, more rural areas are left behind in the development. Increasing regional inequality can have far-reaching consequences on economic growth, social issues and political environment.
This paper is a literature review exploring the factors explaining regional inequality. The focus in the literature is on spatial sorting as it would seem that high-skill and low-skill workers sort to live in geographically different locations. I’ll study the common two mechanisms often referred in the literature. Firstly, increased demand of high-skill workers in bigger cities is often used as an explanation for the worker sorting by skill-level. On the other hand, local amenities in bigger cities can make them more attractive for college graduates and thus explain why despite higher cost of living they prefer to live there. I also discuss how well these two theories are applicable to the Finnish context.
I find that both of these mechanisms are relevant when discussing the factors explaining rising regional inequality. Increased demand of high-skilled workers alone doesn’t entirely succeed to explain the development realized during the past decades. There is unlikely a one straightforward explanation and the development is probably explained by a combination of these mechanism. In the Finnish context, it would seem that local amenities of bigger cities aren’t as attractive to high-skilled workers as what findings from the US would suggest. The Covid-19 and possibility to do remote work showed that some high-skilled workers preferred to live in smaller places if working from there was made possible. However, without empirical analysis, drawing conclusions is limited.
Monet valtiot läntisessä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat kokeneet epätasaista alueellista kehittymistä. Isommat kaupungit vaikuttavat kasvavan väkiluvultaan ja siellä asuvat yksilöt saavat korkeampaa palkkaa työstään. Saman aikaisesti harvemmin asutut alueet jäävät jälkeen tästä kehityksestä. Kasvavalla alueellisella epätasa-arvolla voi olla kauaskantoisia seurauksia talouskasvulle, sosiaalisille ongelmille sekä poliittiselle ilmapiirille.
Tämä maisterin tutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka tutkii alueellisesta epätasa-arvoa selittäviä tekijöitä. Kirjallisuus keskittyy alueellisen valikoitumiseen ja näyttäisi, että korkeasti koulutetut ja kouluttamattomat asettuvat asumaan maantieteellisesti eri sijainteihin. Tutkin kahta yleisesti kirjallisuudessa käytettyä mekanismia. Ensinnäkin kasvanut korkeakoulutettujen kysyntä suuremmissa kaupungeissa on usein annettu selityksenä työntekijöiden valikoitumiseen koulutustason perusteella. Toisaalta alueelliset palvelut suuremmissa kaupungeissa voivat tehdä niistä viehättävämpiä korkeakoulutetuille ja siten selittää miksi he valitsevat asua siellä korkeammista asuinkustannuksista huolimatta. Käyn myös läpi näiden kahden mekanismin soveltuvuuden Suomeen.
Tutkielman keskeisempänä tuloksena on, että molemmat näistä mekanismeista ovat relevantteja, kun selityksiä kasvavalle alueelliselle epätasa-arvolle etsitään. Kasvanut korkeakoulutettujen kysyntä ei yksinään kykene täysin selittämään viime vuosikymmeninä tapahtunutta kehitystä. Tuskin on olemassa yhtä suoraviivaista selitystä ja kehitys selittyykin todennäköisesti näiden mekanismien yhdistelmällä. Suomen kontekstissa näyttäisi, että paikalliset palvelut suuremmissa kaupungeissa eivät ole yhtä viehättäviä korkeakoulutetuille kuin mitä löydökset Yhdysvalloista ehdottaisivat. Koronapandemia ja sen tuoma mahdollisuus etätyöskentelylle näytti, että korkeakoulutetut valitsivat asua pienemmillä paikoilla, jos työskentely sieltä mahdollistettiin. On silti huomioitavaa, että ilman empiiristä analyysiä johtopäätösten tekeminen on rajattua.