Konehuoneen putkituotantoprosessin laadun parantaminen

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Engineering | Master's thesis
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Date

2011

Major/Subject

Laivanrakennusoppi

Mcode

Kul-24

Degree programme

Language

fi

Pages

60 s. + liitt. 10

Series

Abstract

Improving production efficiency is a continuous process in the shipbuilding industry. The quality of shipbuilding is improved through different kinds of operation development projects. Traditionally, quality improvement projects have concentrated on moving installation work out of the ship and improving present working methods. In this thesis, quality improvement concentrates on design, manufacturing and installation of engine room piping's. The specific aim of this study was to develop quality improvement practices for piping systems in the machinery room, which can be used to improve the quality of the process as well as the two-way flow of information between different phases of the process. An extensive error analysis was carried out with the help of a sample survey and interviews and thereafter quality improvement practices for the errors were developed. The results were then analysed using the QFD-method and the four most cost efficient practices were subsequently selected through ABC-analysis. These practices were well defined work instructions, acceptance inspections for pipes, collision detection of the engine room design and the founding of computer sites at the manufacturing areas. As a result of the study, an illustrative flow chart with the four most cost efficient practices was created. The cost effects were estimated with the help of a correlation study between design revisions and overtime work. Results from the cost estimation of the new pipe production process were used to carry out a case study in relation to the Fesco Sakhalin icebreaker, which was delivered from Helsinki shipyard in 2005. An imaginary series of six icebreakers, still at the sales stage, were then simulated based on Fesco Sakhalin. New quality improvement practices were tested with the help of the case study. Based on the results of the case study, Helsinki shipyard could save approximately 8.3 - 9.3 % of the working hours in the engine room by using the most cost efficient practices compared to the current mode of operation. The results of the study show that it would be profitable for Helsinki shipyard to add the four most cost efficient improvement practices into the pipe production process. In addition, the performance and reliability of the quality improvement practices should be ensured in the next ship projects. A major subject for further studies is to expand the correlation study to cover the entire ship in order to validate the new quality improvement practices in ship scale.

Laivanrakennuksessa tuotannon tehostaminen on jatkuva prosessi, jota voidaan parantaa osaprosessien laatua parantamalla. Perinteisesti laatua on parannettu siirtämällä asennustyötä pois laivasta ja kehittämällä uusia toiminta-tapoja. Tässä diplomityössä tarkastellaan konehuoneen putkituotantoprosessin laadun parantamista suunnittelun, valmistuksen ja asentamisen osalta. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää putkituotantoprosessin laadun parannustoimenpiteitä, joiden avulla voidaan vähentää prosessin virheitä ja parantaa kaksisuuntaista tiedonkulkua prosessin vaiheiden välillä. Yleisimmät virhetyypit selvitettiin otantatutkimuksen ja haastatteluiden avulla, jonka jälkeen niiden ratkaisemiseksi kehitettiin laadun parannustoimenpiteet. QFD-menetelmän avulla laadun parannustoimenpiteille määritettiin kustannustehokkuudet ja ABC-analyysilla niistä valittiin neljä kustannustehokkainta vaihtoehtoa: työohjeiden selventäminen, putkien vastaanottotarkastukset, konehuoneen suunnittelun törmäystarkastelu ja tietokonepisteiden perustaminen asennuspaikkoihin. Tutkimuksen lopputuloksena muodostettiin kustannustehokkaimmat laadun parannustoimenpiteet sisältävä putkituotantoprosessin vuokaavio. Kustannusvaikutuksien arvioimiseksi selvitettiin konehuoneen suunnitteluvirheiden ja asennustuntien ylityksen välinen korrelaatio. Helsingin telakalla vuonna 2005 valmistuneen Fesco Sakhalin jäänmurtajalle tehdyssä case-tutkimuksessa arvioitiin vuokaavion käyttöönotolla saavutettavia saastoja. Jäänmurtajan tietojen pohjalta muodostettiin kuvitteellinen kuuden laivan sarja, jolla simuloitiin uutta myyntivaiheessa olevaa jäänmurtajasarjaa. Case-tutkimuksen avulla osoitettiin valittujen parannustoimenpiteiden toimivuus ja arvioitiin niiden soveltuvuutta uusiin projekteihin. Tulosten perusteella kustannustehokkaimpien parannustoimenpiteiden avulla voitaisiin saastaa noin 8,3 - 9,3 % konehuoneen työkustannuksista verrattuna nykyiseen toimintatapaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Helsingin telakalla kannattaa ottaa käyttöön ainakin neljä kustannustehokkainta konehuoneen putkituotantoprosessin laatua parantavaa toimenpidettä. Lisäksi parannustoimenpiteiden toimivuus tulisi varmistaa seuraavissa laivaprojekteissa. Selvänä jatkotutkimustarpeena on korrelaatiovertailun laajentaminen koko laivan kattavaksi, jolloin voidaan arvioida laatua parantavien toimenpiteiden toimivuutta myös laivamittakaavassa.

Description

Supervisor

Varsta, Petri

Thesis advisor

Remes, Heikki
Miettinen, Pauli

Keywords

piping, putkistot, quality, laatu, two-way flow of information, kaksisuuntainen tiedonkulku, QFD-method, QFD-menetelmä

Other note

Citation