Women and Higher Engineering Education – Supporting Strategies

Abstract

The purpose of this study is to present new findings regarding women in higher engineering education. I aim to answer three important questions. Firstly, I present women's paths to our university of technology (first research question, RQ1). Secondly, I explain methods that are designed to help with the retention of female students during their early studies in a cost and admin-efficient way (RQ2). Thirdly, I present an analysis of female engineers' early-career prospects (RQ3). I have collected my research data from applicants, students and alumnae of the Helsinki University of Technology in years 2002-20012. My research is based on the fact that women are strongly underrepresented in most of the engineering programmes in both the Helsinki University of Technology and around the world. I derived my research questions in the light of earlier research on this field, as well as my own experiences. My study uses a mixed method, with an emphasis on qualitative analysis. I use different methods to answer different questions. In my first research question I use narrative inquiry: students wrote stories of their journey to engineering education. In my second question I use two separate case studies of women-friendly teaching methods using a mixed method approach: Firstly, I arranged exercise groups for an introductory computer science course using different ratios of females in each group. Secondly, I investigate the impact of a small course of literature. In my third research question I analysed female engineers' early career via second-hand data from two sources: Aarresaari (network of university career and recruitment services) survey and WomEqual (project interviews that chart web service user survey). The nature of this study is mixed method. Female applicants leave their decisions regarding their place of study notably later than their male peers. Women are also more open to study other fields than engineering than their male peers. Women often choose to learn technical skills, not because of the skills themselves, but due to the possibility to apply them into something concrete in future work life. As students, women benefit from a good climate, as well as social and communicative study methods. Interdisciplinary teaching improve, apart from other benefits, motivation for more traditional engineering studies. In early working life women face more challenges in their early career than their male peers: Women, compared to men, are more risk averse, less competitive and they have more challenges combining family and work and they constantly need to reaffirm their expertise in the work place. The average pay cap after five years of graduation is approximately €500 per month in favor of men.

Tässä väitöskirjassa käsitellään naisia ja naisten asemaa korkea-asteen insinööriopetuksessa Suomessa. Vastaan tutkimuksessani kolmeen keskeiseen kysymykseen. Ensiksi esittelen tyttöjen valintoja ja kokemuksia, jotka lopulta johtavat opintojen aloittamiseen korkea-asteen insinööriopetuksessa Otaniemessä (entinen Teknillinen korkeakoulu, nykyinen Aalto yliopiston teknilliset korkeakoulut) (Tutkimuskysymys 1). Toiseksi esittelen kaksi erilaista kustannustehokasta ja hallinnollisesti ketterää tapaa tukea naisopiskelijoita heidän opinnoissaan (Tutkimuskysymys 2). Kolmanneksi esittelen nuorten nais-diplomi-insinöörien työuria (Tutkimuskysymys 3). Käytän erilaisia menetelmiä eri tutkimuskysymyksissä. Ensimmäisessä kysymyksessäni käytän narratiivista tutkimusta: opiskelijat kirjoittivat tarinoita, joissa he kuvasivat niitä tapahtumaketjuja, jotka johtivat opiskelupaikkaan korkeakoulussamme. Toisessa kysymyksessä käytän kahta tapaustutkimusta naisystävällisen opetuksen alalta: Ensimmäisessä tapauksessa järjestelen harjoitusryhmiä tietotekniikan alkeiskurssilla siten, että ryhmien naisopiskelijoiden osuus vaihteli. Toisessa tapauksessa seuraan pienen kirjallisuutta opettavan kurssin vaikutusta opiskelijoihin. Kolmannessa tutkimuskysymyksessäni käsittelen naisten työuran alkupään haasteita ja mahdollisuuksia. Kolmannen kysymyksen aineiston keräsin analysoimalla kahta luotettavaa toisen käden tietolähdettä: Aarresaari (Akateemiset rekrytointipalvelut) -verkoston kartoitusta viisi vuotta työelämässä olleiden diplomi-insinöörien työurista ja toisaalta WomEqual -projektin haastattelujen litterointeja. Teknillisen korkeakoulun naisopiskelijat jättävät päätöksen opiskelupaikan valinnasta myöhäisempään kuin heidän mieskollegansa. Naisilla on myös enemmän kiinnostuksen kohteita insinöörialojen ulkopuolella. He eivät arvota tekniikkaa tekniikan vuoksi, vaan sen perusteella, miten sitä voi hyödyntää tulevaisuuden työelämässä. Opiskelijoina naiset hyötyvät hyvästä opiskeluilmapiiristä sekä sosiaalisista opetusmetodeista. Monitieteinen opetus lisää, muiden etujen muassa, motivaatiota perinteisempää insinööriopetusta kohtaan. Työuran alkupäässä naiset kohtaavat enemmän haasteita kuin heidän mieskollegansa. Miehiin verrattuna naiset ovat haluttomampia ottamaan riskejä, he ovat vähemmän kilpailullisia ja heillä on enemmän haasteita työn ja perheen yhdistämisessä. Muun muassa näiden asioiden vuoksi naisten täytyy jatkuvasti vakuuttaa osaamistaan työpaikalla. Suomessa sukupuolten välinen palkkaero viisi vuotta valmistumisen jälkeen on noin 500 € kuukaudessa miesten hyväksi.