Ulkoinen ravinnekuormitus ja sedimentistä vapautuvat ravinteet Espoon Matalajärvessä
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2007
Department
Major/Subject
Vesitalous ja vesirakennus
Mcode
Yhd-12
Degree programme
Language
fi
Pages
97
Series
Abstract
Espoon Matalajärvi on luontaisesti rehevä ja matala latvajärvi, joka on voimakkaan ulkoisen kuormituksen johdosta muuttunut ylireheväksi. Maankäyttö valuma-alueella on tehokasta, maa-alasta 75 % on ihmistoiminnan vaikutuksen alaisena ja suurelta osin maatalous- ja golfkenttäalueina. Rehevöitymisen myötä järvi on madaltunut, kasvanut umpeen reunoiltaan ja talvisin vesimassa on hapetonta. Nykyään karvalehden massaesiintymät uhkaavat järven runsasta lajistoa, virkistysarvoa sekä maisema-arvoa. Tässä työssä tarkasteltiin kokeellisesti Matalajärven ravinnedynamiikkaa. Järveen laskevien ojien vedenlaatumittausten ja maankäyttömuotojen paikkatietoaineiston perusteella laskettiin eri osavaluma-alueilta tuleva ulkoinen ravinnekuormitus ja kuormituksenlaatu. Pohjasedimentistä hapettomissa oloissa vapautuvia ravinnemääriä mitattiin kammiokokeilla ja lämpötilan vaikutusta vapautumismääriin hapettomissa ja hapellisissa oloissa selvitettiin laboratoriokokeella. Lisäksi sedimentin fysikaalisia ja kuiva-aineen sekä huokosveden kemiallisia ominaisuuksia määritettiin laboratorioanalyyseillä ravinnepitoisuuksien ja ravinteiden sitomiskyvyn selvittämiseksi. Työn tulosten perusteella ulkoinen ravinnekuormitus on voimakasta, fosforikuormitus on yli kolminkertaista kriittiseen kuormitusmäärään verrattuna. Suurin osa kuormituksesta tulee fosforin osalta maatalous- ja golfkenttäalueilta ja typen osalta maatalousalueilta ja ilmalaskeumana. Fosforikuormituksen vähentäminen alle kriittisen kuormitusrajan vaatisi noin 70 % leikkausta kuormitusmäärään, jonka saavuttamiseen tarvitaan päästöjä vähentäviä toimenpiteitä maankäyttöluokissa sekä ojavesien käsittelyä ennen järveen laskua. Menetelmässä tulee huomioida kuormituksen olevan suurelta osin liukoisten ravinteiden muodossa. Vaikka ulkoinen kuormitus vähenisi, ylläpitää pohjasta vapautuvat ravinteet järven rehevyyttä. Typpeä vapautuu eri olosuhteissa yli kaksinkertainen määrä ulkoiseen kuormitukseen verrattuna, mikä ylläpitää järven fosforirajoitteisuutta. Fosforin vapautuminen voi olla ulkoisen kuormituksen tasolla, mutta pidempiaikaisen hapettomuuden esiintyessä huomattavasti suurempaa Sedimentin. fosforinsitomiskyky on rauta-fosforisuhteen perusteella hyvä, mikäli pintasedimentti pysyy hapellisena. Merkillepantavaa on kuitenkin fosforin vapautuminen hapellisissakin oloissa kesän korkeissa lämpötiloissa. Ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä voidaan ilman suurempia toimenpiteitä vähentää talviaikaisella hapetuksella ja sedimentoituvaa orgaanista ainesta vähentämällä.Description
Supervisor
Karvonen, TuomoThesis advisor
Lehtoranta, JouniKeywords
Matalajärvi, Matalajärvi, chamber experiment, kammiokoe, sediment, sedimentti, phosphorus, fosfori, nitrogen, typpi, hornwort, karvalehti