Kabinettikartastoista koko kansan kartoiksi: Suomen aluetta kuvaavien viranomaiskartastojen kehitys ja muuttuvat yhteiskunnalliset merkitykset vuosina 1776–1960
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Doctoral thesis (monograph)
| Defence date: 2023-04-21
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
375
Series
Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 37/2023
Abstract
Väitöskirjani käsittelee kartan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Kohdistan tutkimukseni neljään institutionaaliseen Suomen aluetta kuvaavaan kartastoon aikaikkunassa 1776–1960.Tarkasteluuni valitsin kartastot, joiden avulla voin selvittää kartoituksen ja kartografisen tekniikan kehitystä maassamme noin 200 vuoden ajalta ja samalla tarkastella sitä, kuinka kartan ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus on tuona ajanjaksona muuttunut. Käyttämäni tutkimusmenetelmä on dekonstruktiivinen analyysi, sillä se sopii mielestäni erittäin hyvin yhteiskunnan ja kartan sekä näiden välisen vuorovaikutuksen historian avaamiseen. Ensimmäinen tutkimuskohteeni on 1776 aloitettu Suomen rekognosointikartoitus, Etelä- ja Keski-Suomea useassa eri mittakaavoissa kuvannut sotilaskartasto. Toiseksi tutkimuskohteekseni valitsin1846 aloitetun, siviilihallinnon ja yhteiskunnan tarpeisiin suunnitellun Suomen 1:400 000-mittakaavaisen yleiskarttahankkeen. Kolmantena tutkimuskohteenani oli Suomen oma 1:20 000-mittakaavainen, topografinen erikoiskartta, jonka tuotanto alkoi 1919. Tämä kartta oli erinomainen tekninen pohja sotien jälkeen 1947 alkaneelle peruskarttatyölle, jonka otin neljänneksi tutkimusaiheekseni.Nämä mainitsemani neljä kartastoa muodostavat, erilaisuuksistaan huolimatta, toisiinsa liittyvän karttasarjan, joka mahdollistaa kartografisen tekniikan kehittymisen ja kartan sekä yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen eri muotojen tutkimisen noin 200 vuoden ajanjaksolla. Työni tuloksissa esitän havaintoni tutkimieni neljän institutionaalisen kartaston kartoitus- ja kartografisen tekniikan kehityskulusta sekä kartan ja yhteiskunnan välisestä kaksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta. Osoitan selvästi, että kartografisen tekniikan kehittyminen mahdollisti karttasisällön monipuolistumisen sekä kartan eri käyttömuotojen laajentumisen. Samalla kartan ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus lisääntyi ja monipuolistui. Erityisesti yleiskartan kohdalla osoitan kuinka voimakkaasti kartta reagoi kartografian keinoin yhteiskunnan muutoksiin Venäjän sortokausien aikana. Yhteenvetona totean, että tarkastelujakson aikana sotajoukkoja johtaneelle kenraalille valmistettu kartta muotoutui asteittain kaikelle kansalle tarkoitetuksi henkilökohtaiseksi kartaksi. Keskustelujaksossa syvennän institutionaalisen kartantuotannon osa-aluetta muun muassa kartantuotannon ongelmakohtiin sekä esittelen eri kartastojen kohdalla niihin voimakkaasti vaikuttaneet avainhenkilöt. Käsittelen myös valitsemieni kartoitusten sotilaallista merkitystä ja karttojen sotilaskäytön radikaalia muutosta tarkastelemani aikaikkunan puitteissa. Kartta-analyysiniosoittavat, että jokaisella tutkimallani kartastolla on vahva sidos länsieurooppalaiseen karttaperheeseen, topografisella erikoiskartalla ja peruskartalla erityisesti Saksaan. Tutkimukseni osoitti myös suomalaisen kartografian historiassa kohteita, joiden tutkimusta olisi syytä jatkaa.This dissertation examines the interaction between the map and society, focusing on four institutional mapping projects of the Finnish territory between 1776 and 1960. With a focus on these projects, this dissertation studies the development of mapping and cartographic techniques, and simultaneously examines how the interaction between the map and society has changed. The research method is a deconstructive analysis, enabling a detailed examination of the societal contexts from which the maps emerged and the analysation of the historical interactions between society and the map. Firstly, this dissertation examines the Reconnaissance Mapping of Finland, a military mapping project that began in 1776. It was done on several scales, covering South and Central Finland.The second mapping project examined is the 1:400 000 scale General Map of Finland,which started in 1846 for civil administration and individual citizens to use. The third mapping project is the 1:20 000 scale Topographic Special map that initiated production in 1919. This map formed an excellent technical base for the Basic Mapping project from 1947, which is the fourth mapping project, analysed in this dissertation. Despite their divergences, these four mapping projects form an interrelated series of maps, which enables the development of mapping and cartographic techniques to be studied, as well as the different forms of interaction between the map and society over a course of nearly two hundred years. The study results include an analysis of the development of cartographic techniques, and of the two-way interaction between the map and society within the context of these four institutional mapping projects. As seen in the findings, not only did the development of cartographic techniques create diversity in the map contents and expand the usage of maps, but the interaction between the map and society also simultaneously increased and diversified. In fact, the General Map analysis shows how strongly the map reacted to the societal changes as cartography was utilised during the Russian repressive period. Moreover, my analysis of the four map projects explains the transformation of institutional mappings, going from the maps made for administrative usage to ones that also became available to ordinary citizens. In the discussion, conclusions are presented about the problematic points of institutional map productions, along with the roles of key persons who had an influential position in the execution of the mapping projects. It also demonstrates how all four mapping projects were significant for militaristic purposes, even though not all of them were designed to be used this way. The comparative analysis indicates that all four institutional mapping works had strong connections to the West European map family, especially the Topographic Special Map and the Basic Map in reference to Germany. Lastly, this dissertation has also identified that there are objects of future research regarding Finland’s cartographical history.Description
Supervising professor
Virrantaus, Kirsi, Prof. Emerita, Aalto University, Department of Built Environment, FinlandThesis advisor
Skurnik, Johanna, Dr., University of Helsinki, FinlandKeywords
history of map, mapping and map production techniques, society, civilian or military use of a map, military mapping, booty maps, topographic map, general map, basic map, kartan, kartoituksen ja kartan tuotantotekniikan historia, yhteiskunta, kartan siviili- ja sotilaskäyttö, sotilaskartoitus, sotasaaliskartta, topografinen kartta, yleiskartta, peruskartta