Näkymä ajan ulkopuolella. Maisemakuvan apokronia ja valokuvallinen affordanssi elokuvassa

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Doctoral thesis (monograph)
Date
2023
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
212
Series
Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 29/2023
Abstract
Tämä tutkimus keskittyy maisemakuvan erityiseen ajalliseenluonteeseen elokuvassa. Maisemakuva elokuvassa – yhtä lailla fiktiivisissä kuin dokumentaarisissa elokuvissa – sisältää toisinaan piirteitä, jotka irrottavat maisemakuvan elokuvasta erilliseksi ja itsenäiseksi kuvaksi ja jopa taideteokseksi taideteoksen sisällä. Hypoteesin mukaan tämä maisemakuvan itsenäisyys liittyy valokuvallisiin affordansseihin sekä maisemakuvan sijoittumiseen ajallisesti elokuvan kerronnan ulkopuolelle. Tutkimus osoittaa, miten maiseman ja maisemakuvan määrittelyssä törmätään toistuvasti ongelmiin, mikäli maisema objektina tai kuvan aiheena pyritään kuvaamaan yksikäsitteisten geografisten tai kuvallisten piirteiden avulla. On usein helppo löytää esimerkkejä kiistattomista maisemista tai maisemakuvista, jotka haastavat minkä tahansa määritelmäehdotuksen. Tutkimus ehdottaakin maiseman ja maisemakuvan yhteydessä käytettäväksi mieluummin prototyyppimäärittelyä, joka perustuu pehmeisiin kategorioihin ja tarjoaa siten maiseman määrittelylle joustavammat lähtökohdat kuin perinteiset sanakirjamääritelmät.Teoreettisesti tutkimus kartoittaa maisemakuvan ulottuvuuksia elokuvassa elokuvatutkimuksen piirissä esitellen poliittisia, allegorisia,psykologisia ja filosofisia maisemakuvan käyttö- tai hahmotustapoja. Erityisen huomion saa elokuvatutkija Martin Lefebvren teoria maisemakuvan voimasta spektaakkelimaisen katsomismoodin laukaisevana kuvana. Tutkimuksessa edetään kohden maisemakuvan ajallisen erityisyyden perusteita kartoittamalla lisäksi maisemakuvan filosofisia ulottuvuuksia, jotka liittyvät erityisesti intransitiivisuuteen eli muutoksen puutteeseen kuvassa sekä aikakuvan elokuvan ja runouden/poetiikan elokuvan käsitteisiin. Työn keskeinen teoreettinen kontribuutio on käsite apokronia, joka merkitsee ajan ulkopuolella olemista. Maisemakuvan pysähtyneisyyttä konkretisoidaan reflektoimalla apokroniaa ja valokuvallista affordanssia suhteessa elokuviin Trans-Siberia – Merkintöjä vankileireiltä (Cederström 1999) ja Merkintöjä vankileireiltä (Cederström 1999) ja La Jetée (Marker 1962). Väitöskirjan taiteellinen osuus on lyhytelokuva Jyrkänne (Lassila2022). Jyrkänne edustaa taideteoksena hybridimuotoa valokuvan ja elokuvan välillä ja koostuu mustavalkoisista analogisista valokuvista lukuunottamatta yhtä digitaalisesti kuvattua liikkuvan kuvan jaksoa. Jyrkänteen analyysi keskittyy erityisesti kolmeen kohtaukseen elokuvassa, joiden avulla edetään selvittämään maisemakuvan apokronian syitä ja seurauksia. Teoreettisen ja taiteellisen osan perusteella tutkimuksessa hahmotellaan elokuvan maisemakuvan pysähtyneisyyden luonne ja mahdollisia syitä siihen, mistä tuo pysähtynyt luonne johtuu. Lisäksi tunnistetaan maisemakuvan apokroninen luonne taiteellisena resurssina, jota hyödyntämällä voidaan tehdä analyyttisesti valintojaelokuvan tunnelmaa ja narratiivia rakennettaessa.

This doctoral dissertation studies the extraordinary character of the landscape image in cinema related to its temporality. A landscape image in cinema – equally in fiction and documentary – carries features which cause it to detach from the narrative structures of the film and imbue it with an independent identity within that work. According to the hypothesis studied, this independent status is based on the photographic affordances of cinema as a form of art and artistic technique combined with landscape images’ own temporal characteristics. The study opens by acknowledging the difficulties in giving a comprehensive definition of the concept of landscape. In the context of landscape, a definition based on classical theories of categorisation is seen as adequate, given its nature which blends geographic, art-historical and perceptual terms. The study proposes to approach the problem from the perspective of prototype theory, which yields analytical tools more suitable to the task. Theoretically, the study seeks to chart the dimensions of landscape image in cinema, couching itself on the preceding scholarship in film studies, where the landscape has been an object of study from political, allegorical, psychological and philosophical perspectives. The main interlocution is provided by Martin Lefebvre’s theory, in which landscape image is assigned the potential to trigger a spectacular mode of spectatorial activity. From there, the study moves to chart the temporal peculiarities of a landscape image and its accompanying philosophical implications, related to its distinct lack of eventhood, distinctions between the time-image and the movement-image, and cinematic poetics. The main theoretical contribution of the study is the analytical concept of apochrony, which describes a specific type of image. An apochronic image is indistinct between any possible temporal interpretation available in the assemblage of times in a film. This concept is elaborated in the context of an application, as it is used to analyse two important works in essayistic cinema: Trans-Siberia (Cederström 1999) and La Jetée (Marker 1962). The artistic component of this doctoral study is the essayistic short film The Cliff (Lassila 2022). The Cliff represents a hybrid form between cinematic and photographic arts and comprises monochrome, analogue still images except for one segment of a moving image shot with digital equipment. The analysis and exposition of The Cliff concentrate on three specific segments through which the apochrony of landscape image is elaborated, and its semiotic implications studied. In the study, its theoretical and artistic components come together to form a comprehensive notion of cessation, which the image of landscape image causes in a film, its causes and implications. Subsequently, the work seeks to recognise and characterise the concept of apochrony as an artistic resource, readily available to artists working on cinematic arts who seek to use landscape images to control their work’s affective and narrative effects.
Description
Supervising professor
Helke, Susanna, Assoc. Prof., Department of Film, Television and Scenography, Finland
Keywords
elokuva, maisema, elokuvataide, cinema, landscape image, film
Other note
Citation