Business models in water and wastewater network renovation

Abstract

Water and wastewater networks in Finland are ageing and deteriorating faster than water utilities renovate them. Pipelines that should have been renovated, but are not, create renovation backlog. Scarce resources, money and skilled personnel, are the major reasons why the utilities do not renovate more.

This thesis presents four business models that could be suitable for water and wastewater network renovation. In the last part of this thesis there are data from questionnaires sent to Finnish and other European water utilities about their network asset management and network renovations.

Business models in water and wastewater network renovation were found to be still quite unfamiliar to water utilities. However, as the case examples show, it is possible to build a business model that satisfies all the partners. By adopting a specific business model for network renovation a water utility has to pay attention to the asset management. Both the water utilities and the owners of the utilities (municipalities) are well aware of the renovation backlog and need for renovations. Nevertheless, many respondents expressed their reluctance to raise water fees and tariffs to cover the costs of the renovations.

It is obvious that water utilities in Finland need to renovate their networks more. How the renovations are accomplished using scarce resources is a question still unanswered. Business models may ease the situation, but they do not solve the problem.

Suomen vesihuoltoverkot ikääntyvät ja niiden kunto heikkenee nopeammin kuin vesihuoltolaitokset pystyvät saneeraamaan niitä. Putkilinjat, jotka ovat jääneet saneeraamatta, muodostavat vesihuoltolaitosten saneerausvelan. Puute rahasta ja osaavasta henkilöstöstä jarruttavat saneerauksia.

Tässä diplomityössä esitellään neljä liiketoimintamallia, jotka voivat soveltua vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. Viimeisessä osassa on vesihuoltolaitoksille Suomeen ja muualle Eurooppaan lähetettyjen kyselyiden tulokset. Kyselyt koskivat vesihuoltolaitosten omaisuudenhallintaa ja saneerauksia.

Vesihuollon verkostosaneerauksen liiketoimintamallien havaittiin olevan melko tuntemattomia. Esimerkit kuitenkin osoittavat, että on mahdollista luoda liiketoimintamalleja, jotka tyydyttävät kaikkia osapuolia. Ottamalla jonkin liiketoimintamallin käyttöönsä saneerauksia varten vesihuoltolaitos tulee samalla kiinnittäneeksi huomiota verkosto-omaisuutensa hallintaan. Sekä kuntapäättäjät että vesihuoltolaitokset ovat tietoisia saneerausvelasta ja saneerausten tarpeellisuudesta. Kuitenkin monet vastaajat olivat haluttomia nostamaan vesimaksuja saneerauskulujen kattamiseksi.

Verkostosaneerausten tarve suomalaisilla vesihuoltolaitoksilla on ilmeinen, mutta keinot toteuttaa saneerauksia vähillä resursseilla puuttuvat. Liiketoimintamallit voivat osaltaan helpottaa tilannetta, mutta saneerausongelman ratkaisijoiksi niistä ei ole.