Psyykkinen palauttavuus ja terapeuttinen tila
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Authors
Date
2020
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
198
Series
Abstract
Psyykkinen palauttavuus ei ole käsitteenä uusi, mutta sen vaikutuksien huomiointi yksilön tai yhteisön henkisen hyvinvoinnin alueella on yksi eri suunnittelun alojen nousevista teemoista. Palauttavuutta mahdollistavien elinympäristöjen lisääminen ihmisten arkeen vähentää stressiä ja stressin kertymistä sekä lisää yksilön psyykkistä suorituskykyä. Erityisesti arkkitehtuuri voi vaikuttaa palauttavuuden mahdollistamiseen negatiivisesti, joten aiheen tutkimus ja käsittely on arkkitehtisuunnittelun laadun kannalta tärkeää. Tämä diplomityö tutkii psyykkisen palauttavuuden teoreettisia mekanismeja ja niiden konkretisointia ja optimointia julkisen arkkitehtuurin konseptuaalisessa rakennussuunnitelmassa. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda teoreettinen viitekehys palauttavuuteen tähtäävän arkkitehtuurin ominaisuuksista ja käyttää tätä viitekehystä rakennussuunnitelman konseptuaalisena lähtökohtana. Palauttavuuden mahdollistaminen julkisen rakentamisen piirissä voi lisätä ihmisten arkista hyvinvointia niissä olosuhteissa, joissa muita mahdollisuuksia palautumiseen on vähän tai ne ovat laadultaan heikkoja. Korostuneen kausivaihtelun ilmastovyöhykkeillä yhä tiivistyvät urbaanit ympäristöt luovat erityisesti talviaikaan tällaisia olosuhteita. Diplomityön tutkimusosuus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Lähdemateriaalina toimivat käyttäytymis-, ympäristö- ja teknisten tieteenalojen tutkimusraportit sekä palauttaviin, terapeuttisiin ja elvyttäviin ympäristöihin sekä arkkitehtuuriin syventyvät teokset ja suunnitteluohjeet. Lähteistä koostettiin yleiskuva palauttavista teemoista ja suunnitteluratkaisuista, joihin palauttavien ympäristöjen vaikutukset perustuvat. Yleiskuvan kautta vuorostaan muodostettiin konkretisointiin tähtäävät suuntaviivat. Nämä suuntaviivat toimivat rakennuskonseptin laadullisia ominaisuuksia, sijoituspaikkaa ja toimintoja määrittävänä viitekehyksenä. Kirjallisuustutkimuksen loppupäätelmänä yleispätevin ja tehokkain palautuminen mahdollistuu luonnonympäristöissä, mutta arkkitehtuurin laadullisten stressaavien tekijöiden tarkalla hallinnalla voidaan lisätä rakennetun ympäristön palauttavaa potentiaalia. Tärkeitä suuntaviivoja palauttavuudelle ovat erilaisiin yksilöllisiin preferensseihin vastaaminen, biofilinen moniaistinen suunnitteluote sekä psykologisten vaikuttimien huomioonottaminen. Näillä suunnitteluperiaatteilla vahvistetaan yksilön irtauttamista arjesta ja syvennetään kokemuksellista immersiota. Lopullinen suunnittelukonsepti vastasi näihin lähtökohtiin luomalla Helsingin Eläintarhan alueelle urbaanin ja luonnollisen ympäristön rajapintaan toiminnallisesti sekoittuneen julkisen rakennuksen. Toimintoihin sisällytettiin palauttavuutta tukevia kehon ja mielen rentoutukseen kohdennettuja palveluita sekä palauttaville toiminnoille lisäarvoa tuovia aktiviteettitiloja. Sisätilat perustuivat luontoyhteyden korostamiseen sekä rakennuksen materiaaleissa, sisäisissä teemoissa että ulkoisissa näkymissä, kun taas häiriötekijöiden kuten äänen ja urbaanin ympäristön läsnäoloa vähennettiin. Moniaistista kokemusta syvennettiin tarjoamalla tiloihin virtaavaan veteen perustuvia auditiivisia, oleskelupintoihin ja materiaaleihin liittyviä haptisia sekä viherympäristöön ja keinotekoisten materiaalien vähentämiseen tähtääviä visuaalisia ja olfaktorisia teemoja.Mental restoration is not a new topic, but the consideration of its effects on the psychological wellbeing of individuals and the society is a rising theme among different design practices. The increase of restorative living environments in the ordinary life of urban dwellers can reduce stress and improve the psychological performance of an individual. The research and discussion on the topic is especially important for architectural design, because architecture can have a clear negative effect on restoration. The theoretical mechanisms, realization and optimization of psychological restoration are studied in this master’s thesis in the form of a conceptual building design project. The objective of the thesis was to create a theoretical framework of restorative features in architectural design and use this framework as a basis of the design concept. The realization of restorative abilities among the public building practice may increase the wellbeing of people in circumstances in which other ways of restoration appear scarce or of low quality. These kinds of circumstances appear especially in ever densifying urban environments that locate within the climate zones of emphasized seasonal fluctuation. The theoretical part of this master’s thesis was performed as a literature review. The sources of the review consist of research reports on behavioral, environmental and technical sciences and instruction manuals and work on restorative, therapeutic and vitalizing architecture and environments. The sources were used to form a general view of restorative themes and design practices uncovering the qualitative attributes of the effects. Guidelines for realization of restoration were composed through the findings of the overview. These guidelines acted as the basis of attributes, location and activities of the conceptual design project. The ultimate finding of the literature review was that the universal and most effective way to restoration is through natural environments. The control and reduction of stressful architectural features may, however, increase the restorative potential of the built environment. Important guidelines towards restoration were found to be corresponding to different variations of individual preferences, application of biophilic multisensory design practice and reflecting the social psychology of space. These design principles can be used to disengage an individual from ordinary stressful environments and strengthen the immersion of the experience. The design concept responded to these principles through the creation of a mixed use building to the midst of the natural and urban interfaces in the Eläintarha area of the city of Helsinki. The functions of the building included services that support restoration through mental and physical relaxation and spaces that enable physical stimulation, which enhances the core restorative potential of the building. The interior of the building was based on the spatial emphasis of natural connection through the materials, themes and views to the exterior. Then again the stressors originating from the soundscape and the urban context were reduced. Multisensory experience was strengthened by introducing the different themes of auditive running water, haptic surfaces and materiality and visual and olfactory greenspace. In the core of the visual and olfactory approach was also the mitigation of synthetic surfaces, conditioning and materials.Description
Supervisor
Sanaksenaho, PirjoThesis advisor
Arpiainen, LauraKeywords
arkkitehtuuri, konseptisuunnitelma, julkinen rakennus, rakennussuunnittelu, moniaistisuus, hyvinvointi, biofilia, elvyttävyys