Between fulfilment and vitiation – Discerning incapacitation in urban regeneration
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Doctoral thesis (article-based)
| Defence date: 2015-11-07
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2015
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
164
Series
Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS, 176/2015
Abstract
This dissertation highlights and discusses incapacitation in urban regeneration. The synopsis reviews the urban regeneration literature on the central motivations and tactics of urban regeneration and takes two common combinations – competitive city through megaprojects and liveable city through bottom-up interventions – under further scrutiny. This serves as a bridge to the research contribution, which proposes a selection of antidotes to incapacitation, based on the four journal articles. The incapacitating mechanisms include the problem of forgotten problems, the self serving role of flagship projects as well as the low standing of knowledge and local expertise. To release regeneration practices from incapacitation, a series of methodological, theoretical and practical tools are then presented. These antidotes include overcoming the effects of incapacitating power through learning; revealing the one-sidedness of regeneration recipes; and, connecting with place-based knowledge interfaces. The case studies are from Germany (Duisburg and Stuttgart), Finland (the intermunicipal development zone of Kuninkaankolmio within the Helsinki Metropolitan Region) and the US (Pacific Beach, San Diego). The synopsis ends up pondering the possibility of a 'praxis with integrity' in urban regeneration. Could it be that praxis without unbearable contradictions is possible – in such a way that urban regeneration that is at once tactically skilful, politically conscious and morally motivated can be carried out? In the light of this study such a praxis would have to strive for a thorough understanding of the targeted places in order not to lose touch of the very problems that urban regeneration is trying to solve. It would also be able to resist the self serving solutions which are constantly being introduced, despite their well-known risks and limitations.Väitöskirja tarkastelee toimintakykyä rajoittavia mekanismeja kaupunkien kehittämisessä ja uudistamisessa (urban regeneration). Yhteenveto-osassa edetään tutkimuskirjallisuuteen perustuvista havainnoista kohti artikkeleiden antia. Silloin siirrytään samalla rajoitteiden erittelystä kohti keinoja, joilla rajoitteista voitaisiin vapautua tai vähintään tulla niistä tietoisiksi. Keinovalikoimaan kuuluu käsitteitä, lähestymistapoja ja menetelmällisiä ratkaisuja. Duisburgin tapauksessa TV-elokuvien ja kaupunkien brändäämisen rinnakkaistarkastelulla osoitettiin kehittämispyrkimysten yksipuolisuus. Kun rakennemuutoksen edistämisen nimissä toteutettiin megaluokan rakennushankkeita, joita sitten (hyväksi)käytettiin todistusaineistona rakennemuutoksesta, kyse on ollut ennemmin kehäpäätelmästä kuin näkemyksellisestä kaupunkiuudistuksesta. Stuttgartin tapauksessa lähestyttiin Stuttgart 21 -rautatieasemahankkeesta syntynyttä suunnittelukonfliktia hanketta vastustaneiden toimijoiden kautta. Opposition pyrkimysten onnistumista selitetään systeemin toimintakykyä rajoittavan vallankäytön ja siitä vapauttavien oppimisprosessien vuorotteluna. Sekä Duisburgin että Stuttgartin tapaukset vahvistavat käsitystä megaprojektien ongelmallisuudesta kaupunkikehittämisen välineinä. Niihin ryhtymisen itsetarkoituksellinen rooli vaikuttaa epäilyttävältä. Miksi samaa mallia toistetaan siinä havaituista puutteista huolimatta ja paikallisista olosuhteista välittämättä? Kuninkaankolmion ja San Diego Pacific Beachin tapaukset tuovat näkyviin paikkalähtöisen lähestymistavan etuja. PPGIS-työkaluin (eli edistämällä kansalaisten osallistumista paikkatietojärjestelmiin tukeutuvilla menetelmillä) voidaan lisätä kaupunkikehittäjien ymmärrystä siitä, mitkä itse asiassa ovat todellisia ongelmia kullakin kohdealueella ja miten ongelmia voitaisiin yhteistoiminnallisesti lievittää. PPGIS-lähestymistavan vahvuus on kiinnittää ratkaisuyritykset kontekstiinsa eikä suuriin lupauksiin. Toiminnan perustelut löytyvät paikkalähtöisesti: kaupunkien kehittäminen etenee puuttumalla ongelmiin eikä vetoamalla niihin pelkästään uusien rakennushankkeiden generoimiseksi.Description
Supervising professor
Kyttä, Marketta, Prof., Aalto University, Department of Real Estate, Planning and Geoinformatics, FinlandThesis advisor
Kyttä, Marketta, Prof., Aalto University, Department of Real Estate, Planning and Geoinformatics, FinlandKeywords
urban regeneration, competitiveness, liveability, megaprojects, place-based approach, PPGIS, kaupunkien kehittäminen, toimintakyky, lamautuminen, elpyminen, paikkalähtöisyys
Other note
Parts
-
[Publication 1]: Schmidt-Thomé, K. & V. Niemenmaa (2014). Duisburg as ‘Standort’ and ‘Tatort’: Urban Renewal and Structural Change Meet Inspector Schimanski. Space & Culture 17:3, 196-210.
DOI: 10.1177/1206331213499472 View at publisher
-
[Publication 2]: Schmidt-Thomé, K. & R. Mäntysalo (2014). Interplay of power and learning in planning processes: A dynamic view. Planning Theory 13:2, 115-135.
DOI: 10.1177/1473095213490302 View at publisher
-
[Publication 3]: Schmidt-Thomé, K., M. Haybatollahi, M. Kyttä & J. Korpi (2013). The prospects for urban densification: a place-based study. Environmental Research Letters 8:2, 025020.(special issue with a focus on Environmental Assessments in the Built Environment)
DOI: 10.1088/1748-9326/8/2/025020 View at publisher
- [Publication 4]: Schmidt-Thomé K., S. Wallin, T. Laatikainen, J. Kangasoja, M. Kyttä (2014). Exploring the use of PPGIS in self-organizing urban development: Case softGIS in Pacific Beach. The Journal of Community Informatics 10:3 (online article 1080, special issue on Urban Planning & Community Informatics). http://ci-journal.net/index.php/ciej/article/view/1080/1111