Väliaikaisuus julkisessa kaupunkitilassa

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:

Date

2020

Department

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

188

Series

Abstract

Väliaikaisten rakennusten ja rakenteiden kautta syntyvät lyhytaikaiset kaupunkitilat ovat yleistyvä ilmiö Helsingissä. Julkiseen tilaan rakentuneet väliaikaiset ympäristöt ovat muodostuneet suosituiksi kaupunkilaisten keskuudessa ja siten ilmiö on herättänyt myös arkkitehtien, kaupunkisuunnittelijoiden ja poliitikkojen kiinnostuksen. Väliaikaisten rakennusten ja rakenteiden roolin tarkastelu kaupunkiympäristön kehityksessä on ajankohtainen tutkimusaihe myös Helsingin uuden kaupunkistrategian myötä. Strategian yhtenä tavoitteena on parantaa edellytyksiä ja mahdollisuuksia kaupungin kehittämiseen ja elävöittämiseen. Tämän diplomityön tavoite on tarkastella, mitä vaikutuksia väliaikaisilla rakennuksilla ja rakenteilla on Helsingin julkisen tilan kehittymiseen. Väliaikaisuutta tutkitaan kahden tutkimuskysymyksen kautta: miten väliaikaisuus näyttäytyy osana julkista kaupunkiympäristöä Helsingissä ja miten väliaikaisuus toimii Helsingin kaupunkiympäristön kehittäjänä? Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen sekä kolmen Helsingissä sijaitsevan kaupunkitilan tarkastelun kautta. Tarkastelukohteita ovat Helsingin hallinnon, turismin ja merellisen liikenteen keskuksena toimiva markkinapaikka Kauppatori, parhaillaan asuinalueeksi rakentuva entinen rahtisatama Sompasaari ja nykyään kulttuurikeskuksena toimiva entinen energiantuotantoalue Suvilahti. Analyysin perustana on väliaikaisuutta laajasti tutkineen arkkitehtuurin professori Panu Lehtovuoren määritelmä laajennetusta tilallisesta analyysista, jossa fyysisen ympäristön tarkastelun lisäksi tutkitaan alueen sosiaalista tilaa. Kirjallisuuskatsauksen kautta väliaikaisuus julkisessa kaupunkitilassa näyttäytyy monipuolisena ilmiönä, jolla on merkittäviä vaikutuksia sosiaalisen tilan ja kanssakäymisten muokkaajana. Toissijaisena nähdyt käytöt, rakennukset ja rakenteet muodostuvat kaupunkikulttuurin paikoiksi, joiden myötä alueen sosiaalinen tila muovautuu. Samalla väliaikaisuus vaikuttaa alueen identiteettiin. Ympäröivä kaupunkitila ja sijainti kaupunkirakenteessa vaikuttavat väliaikaisiin hankkeisiin merkittävästi. Väliaikaisuus voi toimia muutosvoimana julkisen kaupunkitilan kehittämisessä. On kuitenkin olennaista ymmärtää, millaisia toimijoita väliaikaisuuden taustalla on ja mitä toimijat pyrkivät väliaikaisilla hankkeilla saavuttamaan. Väliaikaiset hankkeet voivat toimia kaupunkitilan tutkimisen välineenä, suunnittelun monipuolistajana sekä osallistamisen keinona. Esimerkkialueiden analyysit tukevat kirjallisuuskatsauksen havaintoja. Väliaikaiset rakennukset ja rakenteet ovat houkutelleet kaupunkilaisia käyttämään julkista tilaa. Tarkasteltavat väliaikaiset hankkeet ovat nostaneet julkiseen keskusteluun kaupunkitilan käyttöön liittyviä kysymyksiä, kuten kenellä on oikeus muokata julkista kaupunkitilaa tai millainen toiminta julkisessa tilassa on ylipäänsä sopivaa tai sopimatonta. Väliaikaisen rakennuksen tai rakenteen aiheuttaman konfliktin myötä julkinen tila näyttäytyy avoimena muutokselle, keskustelulle ja kehitykselle. Esimerkkialueilla väliaikaisuus näyttää vaikuttaneen alueidensa tulevaisuuteen, vaikka väliaikaisuutta ei ole käytetty suunnitelmallisena kaupunkisuunnittelun työkaluna. Toissijaisena toiminnan ja rakentamisen muotona näyttäytyvä väliaikaisuus voidaan tämän työn perusteella määritellä kaupunkikehityksen muutosvoimaksi. Väliaikaisuudella on siten potentiaalia Helsingin kaupunkiympäristön kehittämisessä.

The introduction of temporary buildings and structures in public space is and increasing phenomenon in the city of Helsinki. These temporary uses of public space have been received well by the public. Therefore, this phenomenon has attracted more professional interest from architects, urban planners and politicians as well. Due to the increased interest and popularity, the concept of temporariness is a current topic and worth studying. Temporary uses of public space can be also viewed from the point of view of Helsinki city development strategy. Can temporary buildings and structures offer further possibilities to a wider group of people to develop and vitalize the city of Helsinki? This thesis examines the role of temporary buildings and structures in the development of public built environment in Helsinki. How can the phenomenon of temporariness be seen in the built environment in Helsinki? How does it affect the development of built environment? This theses aims at answering these questions by using two methods: literature review and analysis of three example areas in Helsinki: the area of Kauppatori, a traditional marketplace by the sea, Sompasaari, a former cargo port, and Suvilahti, a former energy production area, now a culture centre. The analyses are based on the framework created by architecture professor Panu Lehtovuori. Lehtovuori’s extended spatial study analysis combines both the physical and social properties of space. This thesis shows that temporariness in public built environment is a versatile phenomenon that has a significant impact on social space. Structures and buildings that appear secondary can in fact be prominent locations for urban culture. These temporary places of urban culture can shape the social space and identity of a particular area. Moreover, the location in the city and the surrounding urban space affect the process of creating temporary places of urban culture and also the physical form of the temporary building or structure. These findings show that temporariness already impacts the development of built environment in Helsinki. However, it is important to understand who actually are producing temporariness in the public built environment and what they aim at achieving. These findings show that temporary projects can work as a means of examining how to use and design more diverse public spaces and also engage and activate citizens in the design process. The analysis of three areas and the literature review support each other and produce together the key findings of this thesis. Temporary buildings and structures have attracted people to use public spaces. They have also raised important questions. For example, who has the right to shape and develop the public space? In addition, why do some temporary projects appear more acceptable than others? The public discussion demonstrates the conflicts linked to the use of public space. Through these conflicts public space appears open for change, discussion and development. The study of the example areas shows that temporary projects can affect the future development of these areas even if they haven’t primarily been active tools in urban planning. This finding shows that temporary projects can have unused potential in the development of built environment in Helsinki.

Description

Supervisor

Krokfors, Karin

Thesis advisor

Lindgren, Tommy
Karvinen, Kaisa

Keywords

väliaikaisuus, julkinen tila, sosiaalinen tila, identiteetti, kaupunkikulttuuri, kaupunkisuunnittelu, Helsinki

Other note

Citation