Hirveän hauskaa - musta huumori maalaustaiteen ja eläinoikeuskysymysten välineenä

Abstract

Taiteen maisterin opinnäytetyöni “Hirveän hauskaa – musta huumori maalaustaiteen ja eläinoikeuskysymysten välineenä” on taiteellinen tutkimus, joka tutkii, kuinka musta huumori taipuu klassisen maalaustaiteen ja eläinoikeuskysymysten välineeksi.

Eläinoikeus-teemaan liitetty kuvasto on usein kamalaa katsottavaa ja kuvat kärsivistä eläimistä saavat monien katseet kääntymään pois. Tutkimuksen lähtökohta on pohtia, voiko ahdistavista asioista kertoa erilaisella ja kiinnostavalla tavalla? Tarjoaako musta huumori ristiriitaisella olemuksellaan vastauksen siihen? Mitä tapahtuu, kun eläinoikeuskysymykset siirrettään maalauskankaalle ja aiheet toteutetaan mustan huumorin metodia soveltaen sopimattomasta näkökulmasta?

”Hirveän hauskaa” koostuu viidestä öljyvärimaalauksesta, jotka olivat esillä kahdessa näyttelyssä syksyllä 2011, sekä teoreettisesta osasta. Kyseiset maalaukset ja niiden tekemisestä syntynyt kokemus toimivat tutkimuksen laajimpana aineistona. Teoreettisen osion punaisena lankana kulkee ajatukset ja havainnot kuvallisesta vaikuttamisesta. Se sisältyy rivien välissä tutkimuskysymykseen ja on mukana tutkimusosiossa alusta loppuun: Huumorin kuvastoista mainosten ja mediakuvien visuaalisiin esityksiin, siitä edelleen kärsimyksen ja tabujen kuvaamiseen ja lopulta kantaaottavan taiteen merkityksen ja mahdollisuuksien pohdintaan. Luonnollisesti myös mustan huumorin mahdollisuuksilla visuaalisessa kulttuurissa ja taidekasvatuksessa on suuri rooli tutkimuksessa.

Teoreettisen osion kehämäinen rakenne pohjaa hermeneuttiseen tutkimusmetodiin. Pyrin löytämään tutkimuskysymykseeni olennaisesti liittyvät asiat ja esittelemään tekoprosessista nousseita ilmiöitä mahdollisimman monipuolisesti ja kriittisesti. Ennen kaikkea pyrin ymmärtämään tekemääni. Toinen soveltamani tutkimusmetodi, eli narratiivisuus, tulee ilmi tutkimuksessani kuvailun kautta: kunkin kappaleen alussa on päiväkirjamainen tekstikatkelma, joka avaa prosessin kulkua ja omia tuntemuksiani siitä. Lisäksi jokaisen kappaleen lopussa on yksi Hirveän hauskaa -maalaussarjaan syntyneistä töistä kuvateksteineen. Kyseiset tekstit perustuvat muistiinpanoihin, joita tein maalausprosessin aikana.

Opinnäytetyöni edetessä ymmärsin, että visuaaliset hirveydet – niin oikeat kuin keksitytkin – kuuluvat tähän maailmaan. Uskon kuitenkin, että vaihtoehtoiselle lähestymistavalle on kysyntää. Musta huumori on aikamme ilmiö. Voidaankin ajatella, että aika on kypsä vaikeille, kauheille kuvastoille ja aikaisemmin vaietuille asioille, mutta samalla se vaatii myös uusia tapoja käsitellä niitä. Taidekasvatuksen tehtävä on käsitellä näitä kuvastoja ja tarjota niille vaihtoehtoinen lähestymistapa. Musta huumori on yksi tärkeimmistä työkaluista tuossa tehtävässä. Tiivistäen voisi sanoa, että mustan huumorin käyttäminen ei vie asian vaikeutta tai ahdistavuutta pois, mutta helpottaa sen lähestymistä ja käsittelyä.

This thesis discusses the use of black humour as a method to portray controversial topics, focusing particularly on animal rights. Can black humour be utilized in this context without impairing the idea of animal rights? Is traditional oil painting suitable for this purpose?

The thesis consists of a series of paintings accompanied by a theoretical overview. The themes under scrutiny include, for instance, the essence of black humour and its potential in the visual arts and in art-education. The idea of visual impact and the representation of suffering are also looked into.