Hintakaton soveltuvuus sähkömarkkinoilla

Abstract

Siirtymä kohti fossiilivapaata sähköntuotantoa lisää sääriippuvaisen tuotannon määrää samal-la, kun nopeaa joustoa tarjoavat hiilivoimalat poistuvat käytöstä. Tämän seurauksena sähkön tuntihinnoissa havaitaan suurempaa vaihtelua ja korkeita hintapiikkejä. Lisäksi vuoden 2022 energiakriisin myötä sähkön hinnat ovat olleet kuluttajille korkeat. Yksi regulaatiokeino olisi hintakatto, jolla sähkön maksimihinta rajattaisiin valittuun pisteeseen. Hintakatolla voitaisiin suojata pörssisähkön alaisia kuluttajia kohtuuttoman korkeilta energian hinnoilta sekä kan-nustaa ihmisiä siirtymään pörssisähkösopimuksiin. Pörssisähkösopimuksen tehneitä pienku-luttajia oli Suomessa 14 % vuonna 2022. Pörssisähkösopimukset luovat järjestelmään luonnol-lista kulutusjoustoa, jolla on tärkeä rooli tuotannon riittävyyden varmistamisessa.

Tämän työn tavoitteena oli tutkia hintakaton soveltuvuutta sähkömarkkinoilla. Tutkimus on toteutettu kirjallisuustutkimuksena sekä laskettu eri hintakattotasojen 100-1000 €/MWh (50 € inkrementillä) vaikutuksia viimeisen viiden vuoden aikana. Aineistona työssä on käytetty tieteellisiä tutkimuksia sekä Spot-hintadataa Nordpoolilta. Tutkimuksessa selvisi, että hinta-katto on epätehokas keino rajoittaa kuluttajien energiakuluja rikkomatta vapaan markkinan dynamiikkaa. Hintakatto estää markkinahintaa heijastamasta tuotannon todellista vähäisyyttä silloin, kun sitä esiintyy. Lisäksi hintakatolla on negatiivisia vaikutuksia uusiin investointeihin, joita vihreän siirtymän toteuttaminen vaatii.