Tämän tutkielman tavoitteena on käsitellä työhönottoon liittyvää syrjintää pääasiassa tasa-
arvolain ja yhdenvertaisuuslain kannalta. Syrjintään liittyvän lainsäädännön kokonaisvaltaisen
ymmärtämisen vuoksi, teoksessa esitellään myös muuta kansallista lainsäädäntöä
samoin kuin Euroopan unionin direktiivejä. Myös oikeustapauksien selostuksella on
merkittävä rooli tässä tutkielmassa.
Osana tutkielmaa selvennetään myös syrjintään liittyviä keskeisiä käsitteitä, joita ovat
muun muassa syrjinnän eri muodot välittömästä ja välillisestä syrjinnästä moniperusteiseen
syrjintään. Myös syrjintäolettama, vastatoimien kielto ja ansiovertailu tulevat käsitteinä
tutuiksi. Lisäksi käsitellään oikeuskirjallisuudessa esiteltyjä hyväksyttäviä syitä vähemmän
ansioituneen henkilön palkkaamiseen sekä erityistapauksena valotetaan positiivisen
erityiskohtelun käsitettä ja tavoitteita. Keskeisistä käsitteistä viimeisinä esitellään
tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma työnantajan velvollisuutena ja syrjinnän
kitkemisen apuvälineenä.
Tutkielman tarkoituksena on myös havainnollistaa yleisiä työhönottosyrjinnän tilanteita
ja näistä lähemmin tarkastellaan työpaikkailmoituksia ja työhaastattelua mahdollisina
syrjintätilanteina. Myös vammaisen työnhakijan palkkaamiseen liittyvät velvollisuudet
ovat käsittelyn kohteena.
Koska lain rikkomisesta seuraa rangaistus, käsitellään tässäkin työssä myös syrjintäkiellon
rikkomisesta aiheutuvia seuraamuksia. Myös viranomaiset, joiden puoleen työnhakija voi
kääntyä epäillessään tulleensa syrjityksi, esitellään, samoin kuin heidän toimenkuvansa ja
toimivaltansa.
Lopuksi vielä pohditaan kuinka työnantajan tulisi rekrytointiprosessi suorittaa, jotta työhönottoa
ei voisi pitää minkään lain perusteella syrjivänä ja mahdollisilta jälkisyytöksiltä
vältyttäisiin.
