Metsä, keho ja tila - Arkkitehtoninen näkökulma metsän tilakokemukseen

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Date
2022
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuurin maisteriohjelma
Language
fi
Pages
90
Series
Abstract
Diplomityössäni tutkin metsässä olemisen kehollista tilakokemusta arkkitehtuurin näkökulmasta ja tulkitsen metsäympäristön kontekstia metaforisesti rakennetun ympäristön muotoon. Tutkimukseni tuo yhteiskunnalliseen metsäkeskusteluun näkökulmaa siitä, mitä metsän tilallisuus voi opettaa rakennetun elinympäristön luomisessa, ja miten se voi myös haastaa tilasuunnittelun konventioita. Metsässä olemisen kokemusta tutkin lähdekirjallisuuden, metsähavaintojen ja tilasuunnittelun avulla. Painotan tarkastelussa ja tilasuunnittelussa kehollista ulottuvuutta, sillä kehollinen haastavuus on vahva osa metsän kokemista. Kehollinen tilakokemus on tilan kokemista ensisijaisesti sellaisten ominaisuuksien kautta, jotka liittyvät aistielimiimme, elintoimintoihimme ja kehon vuorovaikutukseen tilan kanssa. Tilasuunnittelu toimii tutkimusvälineenä aiheen ymmärtämiseen, ei päämääränä. Suunnittelun kontekstina on kuvitteellinen metsämajakokonaisuus. Tilasuunnittelun kannalta keskeistä on metsän tilan muodostuminen kasvullisessa prosessissa, kehollinen haastavuus, maisemallisuus, avointen tilojen toiminnallinen limittyneisyys ja tilan monipuolisuus. Metsässä kasvillisuus muodostaa yhdessä maastonmuotojen ja kivien kanssa toisistaan eroavia, tilamaisesti erottuvia kontrasteja. Metsän avoimet tilat eivät rajaudu tarkasti, vaan tilat kasvavat ja muuntuvat vähitellen toisiin tiloihin. Metsä on huokoinen toimintaympäristö, jossa toiminnan tarve määrittää paikkoja ja tiloja maisemalliseen kokonaisuuteen. Metsä on äärettömän vivahteikas sen mittakaavan, materiaalien, ikärakenteen ja tilatypologioiden suhteen. Metsä on moniaistinen ympäristö, johon ei kuulu rakennetulle ympäristölle kuuluva aistillisuuden kentän vähäkaistaisuus tai määrämittaiset suunnitteluratkaisut. Metsän tilallinen prosessi on dynaamisesti iätön, sillä sen luontaiseen tilaan kuuluu rakenneosien moni-ikäisyys ja vaiheittainen tilojen muodostuminen.

In my diploma thesis, I study the spatial experience of being bodily in the forest from the perspective of architecture and interpret the context of the forest environment metaphorically in the form of a built environment. My research brings a viewpoint to the overall forest discussion about what the spatiality of the forest can teach in designing the built environment, and how it can challenge the conventions of spatial design. I have studied the experience of being in the forest with the help of source literature, forest observations, and spatial design. In the study and spatial design, I emphasize the bodily dimension of the experience of the forest, because the bodily challenge is a strong part of experiencing the forest. Bodily spatial experience is experiencing space primarily through qualities related to our sensory organs, vital functions, and the body’s interaction with space. Spatial design serves as a research tool for understanding the topic, not the goal itself. The context of the design is an imaginary forest cabin complex. In terms of spatial design, the key points are the formation of the forest space in the organically growing process, the physical challenge, the landscape, the functional overlapping of open spaces, and the versatility of the spatial qualities. In the forest, vegetation together with landforms and stones form different, spatially distinctive contrasts. The open spaces of the forest are not precisely bordered, but the spaces grow and gradually transform into other spaces. The forest is a porous operative environment, where the need for activity forms places and spaces in the landscape. The forest is infinitely nuanced in terms of its scale, materials, age structure, and spatial typologies. The forest is a multi-sensory environment, which does not include the narrowness of the field of sensuality that belongs to the built environment or the one-dimension design solutions. The spatial process of the forest is dynamically ageless because its natural state includes the multi-age of structural parts and the gradual formation of spaces.
Description
Supervisor
Sanaksenaho, Pirjo
Thesis advisor
Vartola, Anni
Keywords
kehollinen tilakokemus, metsän arkkitehtuuri, tilasuunnittelu, bodily spatial experience, architecture of the forest, spatial design
Other note
Citation