Evaluating the use of space in learning environment - Case Aalto University

Abstract

The process of learning is changing towards a more social, flexible, virtual and student-centred process. However, current university spaces do not generally respond to these needs as a large number of university buildings was built during the sixties when learning still had a transmission theoretic approach. Effective informal learning happens as a result of interactions between students or staff, and therefore there exists a need to provide a variety of informal spaces for socializing. Affected by the rapidly developing ICT environment, flexible multi-use learning spaces are required, but simultaneously there are cost-driven pressures towards maximizing space utilisation.

This study concentrates on examining the current use of space at one case university: the Aalto University in Helsinki, Finland. The goal of this study is to examine the current state of the use of space at Aalto University and give future directions for the use of space at the university campus. In addition, the study examines appropriate methods for evaluating the use of space in university environments. Based on the literature review conducted, the core values under examination were functionality, social interaction and efficiency, which were studied by structured observation in two buildings within the Aalto Campus.

The results provide information on the utilisation rates, levels of social interaction and observed functions within the studied buildings. Based on the results, a correlation between higher utilisation rates and higher levels of social interaction exists and the habits of using space between the two buildings studied correlate. Providing computers is crucial, as they are the most used spaces and continuously present in the learning process. The current utilisation rates indicate that better designed informal spaces could be created, which would also improve space efficiency.

Observation was found to be a challenging and resource-consuming data collection method, and therefore it is suggested that technological applications could be more appropriate in studying use of space on a university campus scale. However, observation is seen as an appropriate method for evaluating micro-design spaces, especially in recently developed multi-use spaces within the university environment.

Oppiminen on muuttumassa yhä enemmän sosiaaliseksi, joustavaksi ja opiskelijakeskeiseksi prosessiksi. Nykyiset yliopistoympäristöt harvoin kuitenkin vastaavat näitä tarpeita, sillä suuri osa yliopistoista on rakennettu behavioristisen oppimiskäsityksen vallitessa 60-luvulla. Tehokasta oppimista voi kuitenkin tapahtua myös epämuodollisissa ympäristöissä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta, mitä yliopistotilojen tulisi myös tukea. Informaatioteknologian kehittyessä joustavia monikäyttötiloja tarvitaan, mutta toisaalta kustannussäästöpaineet pakottavat tilankäytön tehostamiseen.

Tämä tutkimus keskittyy nykyisen tilankäytön tutkimiseen Aalto-yliopistossa. Työn tavoitteena on tutkia nykyistä tilankäyttöä Aalto-yliopistossa ja tarjota suuntaviivoja tulevaisuuden tilankäytölle. Lisäksi työssä arvioidaan sopivia menetelmiä tilankäytön tutkimiselle yliopistoympäristössä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkittaviksi tilan ydinarvoiksi valittiin toiminnallisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja tehokkuus, joita tutkittiin strukturoidulla observoinnilla kahdessa yliopistorakennuksessa.

Tulokset antavat tilakohtaista tietoa tutkittavien rakennusten käyttöasteista, sosiaalisen vuorovaikutuksen tasoista sekä havaituista toiminnoista. Tulosten perusteella havaittiin korrelaatiota korkeamman käyttöasteen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tason välillä sekä kahden tutkitun rakennuksen tilankäytön välillä. Tietokone on osana oppimisprosessia jatkuvasti ja niiden saatavuus on tärkeää, sillä tietokonetilat olivat havainnoiduista tiloista eniten käytetyt. Nykyiset käyttöasteet mahdollistaisivat lisää hyvin suunniteltuja epämuodollisia tiloja, jotka myös parantaisivat tilankäytön tehokkuutta.

Observointi todettiin tutkimusmetodina haastavaksi ja resursseja vaativaksi, joten on suositeltavaa, että suuren mittakaavan tilankäytön tutkimisen apuna käytetään teknologisia ratkaisuja apuna. Kuitenkin observointi soveltuu hyvin pienemmän mittakaavan tilojen käytön tutkimiseen, erityisenä mielenkiinnon kohteena vastakehitetyt monikäyttötoimitilat yliopistoympäristössä.