Kyllä ne mahdollistaa semmosen uudenlaisen ilmasun. Toimijaverkostoteoreettinen analyysi (digi)teknologisista laitteista kuvataidekasvatuksessa
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Authors
Date
2021
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma
Language
fi
Pages
89
Series
Abstract
Tarkastelen lopputyössäni teknologisten laitteiden vaikutuksia peruskoulun kuvataidekasvatukseen. Viittaan teknologisilla laitteilla nimenomaan digitaalisiin laitteisiin. Vuorovaikutuksen muuttuessa yhä teknologiavälitteisemmäksi, laitteiden roolia koulun arjessa on yhä vaikeampi hahmottaa. Näin koulun teknologisoituminen muuttaa myös kuvataidekasvatuksen toimintaedellytyksiä. Lopputyön taustateoriana ja aineiston analysointimenetelmänä toimii toimijaverkostoteoria, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella koulun inhimillisiä ja ei-inhimillisiä toimijoita ja niiden välisiä valtasuhteita. Tutkielma liittyy näin osaksi taidekasvatuksen kentällä käytävää uusiomateriaalista tutkimusta. Tutkimusaineisto koostuu seitsemän kuvataidekasvattajan haastattelusta loppuvuodesta 2020. Kun teknologisiin laitteisiin liittyviä kytköksiä seurataan koulun toimijaverkostossa, voidaan tuoda esille teknologisoitumiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Laitteet ovat aktiivisia toimijoita, jotka vaikuttavat muun muassa oppilaiden ja opettajien rooleihin ja koulun tilajärjestelyihin. Koulujen ja kuvataidekasvatuksen laitekantaan vaikuttaa moni tekijä resursseista päättäjien teknologiakäsityksiin ja mielikuviin kuvataidekasvatuksessa tarvittavasta välineistöstä. Opetussuunnitelman velvoittavasta roolista huolimatta kuvataidekasvatuksessa käytettävillä teknologisilla laitteilla on koulun toimijaverkostossa epävakaa asema, ja joissakin kouluissa opetusta halutaan tehostaa käyttämällä yleispäteviä laitteita kaikissa oppiaineissa sisällöstä riippumatta. Opettajat kaipasivatkin kuvataidekasvatukseen omaa laitteistoa voidakseen varmistua laitteiden ja sovellusten saatavuudesta. Yksi ratkaisu on oppilaslaitteiden takaaminen kaikkiin Suomen peruskouluihin, jolloin oppiainekohtaiset sovellukset olisivat aina tarvittaessa saatavilla. Teknologisia laitteita halutaankin käyttää tilanteen mukaan: opettajat haluavat tarjota oppilaille myös ruutuvapaata aikaa perinteisten menetelmien, kuten piirustuksen, maalauksen ja keramiikan parissa. Kyse on siis monimutkaisesta toimijaverkostosta, jonka aktiiviset ja passiiviset toimijat vaikuttavat opettajien kuvataidekasvatukselle asettamien tavoitteiden toteutumiseen. Kasvava paine opetuksen tehostamiselle ajaa vaikeasti kvantifioitavia taide- ja taitoaineita ahtaalle, mutta toisaalta perusopetuksen opetussuunnitelmaan perusteisiin sisältyvän oppiaineiden integraation mahdollisuutena on tietokäsityksen laajeneminen. Kun irrottaudutaan perinteisestä käsityksestä, jonka mukaan tieto on aina pysyvää, varmaa ja todennettavaa, taide- ja taitoaineita voidaan tarkastella vaihtoehtoisina tiedon luomisen muotoina. Näin voidaan siirtyä kohti kokonaisvaltaista kasvatusta, jossa kunkin oppiaineen tiedonalakohtaiset ja välineelliset arvot yhdistyvät.In my thesis, I examine the effects of technological devices on art education in primary school. By technological devices, I am referring specifically to digital devices. As human interaction becomes more and more technology-mediated, it becomes more difficult to notice the effects of the technology in the school. Technologization of the school thus also effects art education. The background theory and the method of data analysis of this thesis is the Actor-Network Theory, which offers an opportunity to observe both human and non-human actors and their complex power relations. This study is thus related to the new materialist research in art education. The research material consists of interviews of seven art educators in Finland at the end of year 2020. When the connections of the technological equipment are monitored in the school’s actor-network, different challenges and opportunities related to the technologization can be observed. The devices act as active actors, which influence the roles of students and teachers and the spatial arrangements in the school. The equipment base of in the schools and in art education is influenced by many factors from funding to school boards perceptions of technology and the necessary equipment in art education. Despite the mandatory role of the technology in the national curriculum, the technological equipment used in art education do not have a strong position in the school’s actor-network. Some schools, for example, want to use the same cost-efficient general technological devices in all subjects, regardless of content. The interviewed teachers called for own technical devices and applications for arts education in order to make sure they were available when needed. One solution is to guarantee personal device for all Finnish primary school students, which is the reality in some of the schools already. The use of the technological devices depends on the situation and the teachers also want to offer their students time with traditional methods such as drawing, painting and ceramics. The technological devices thus form a complex actor-network, where the active and passive actors influence the pedagogical goals the teachers have set for their art education. The pressure to enhance teaching is pushing art and craft education into a corner. However, the current national curriculum encourages the integration of different subjects. This is an opportunity to broaden the understanding of knowledge in all subjects. When we accept, that knowledge is not always permanent, certain or verifiable, art and craft education can be viewed as an alternative forms of knowledge creation. In this way, we can move towards a holistic education, where the disciplinary and instrumental values of each subject can be combined.Description
Supervisor
Slotte Dufva, TomiThesis advisor
Slotte Dufva, TomiKeywords
teknologisaatio, peruskoulu, kuvataidekasvatus, toimijaverkostoteoria, ANT, uusmateriaalinen tutkimus