Cost benefits and mechanisms of implementing an AI triage solution in a primary healthcare center – Case Klinik Access at Myyrmäki health center

Abstract

There exists increasing number of applications of artificial intelligence (AI) in healthcare, yet limited evidence of their cost effectiveness. The ever-growing challenges of aging populations and increasing healthcare costs imply that each aspect of healthcare should be scrutinised with a cost-effectiveness analysis whenever possible and appropriate. One of the applications of AI is providing decision support in triaging the primary care patients and suggesting preliminary diagnoses. Existing literature evaluates well the diagnostic accuracy of these “symptom checkers” but there are few studies on large practical implementations and effects on health service use. This thesis studies the cost effectiveness and cost mechanisms of a triage and patient flow software “Klinik Access”. It is an online alternative for contacting the health center while providing decision support for the healthcare professional. The analyses in this thesis are based on 14 months of patient registry data after the deployment of Klinik in a Finnish primary health center in 2017. Based on the data, Klinik users tend to be younger and females, have less and slightly different health concerns, and have shorter care episodes. When comparing phone and Klinik initiated care episodes in a regression analysis, Klinik was associated with a cost saving of 8 to 20 euros per episode. The probable main cost mechanism was “proper competence level of care” as less physicians and more nurses were utilised in Klinik episodes. The service was targeted only to non-urgent patients and its uptake was relatively low at 16% which limits the total cost saving. These findings suggest that Klinik Access is a cost-effective way for patients to seek care for in the studied context. Further research is required for evaluating the software functionalities that were not used at the case health center and whether the implementation of Klinik Access would have different outcomes in a context with less pre-existing triage processes in place.

Terveydenhuollon tekoälysovellutuksia on kehitetty kasvavissa määrin, mutta niiden kustannusvaikuttavuudesta on vain vähän tutkittua tietoa. Ikääntyvän väestön ja nousevien kustannusten myötä jokaista terveydenhuollon osa-aluetta tulisi arvioida kustannusvaikuttavuuden kautta aina kun se on mahdollista. Yksi tekoälyn sovellutuksista terveydenhuollossa on päätöksen tukeminen hoidon tarpeen arvioinnissa ja alustavien diagnoosien ehdottaminen. Edeltävät tutkimukset arvioivat kattavasti tällaisten oirearviopalveluiden diagnostiikan tarkkuutta, mutta vain harva tutkimus käsittelee laajoja palvelun käyttöönottoja ja siitä seuranneita vaikutuksia potilaiden terveyspalveluiden käyttöön. Tämä diplomityö käsittelee “Klinik Access” nimisen digitaalisen asiointi- ja hoitoonohjausjärjestelmän kustannusvaikuttavuutta ja -mekanismeja. Kyseessä on potilaalle vaihtoehtoinen tapa ottaa yhteyttä terveysasemaansa netissä, kun taas sairaanhoitaja saa palvelusta tukea päätöksentekoonsa. Diplomityö pohjautuu 14 kuukauden potilasrekisteritietoihin Klinikin käyttöönotosta Vantaan Myyrmäen terveysasemalla vuonna 2017. Seuranta-ajan aikana Klinik käyttäjät olivat nuorempia ja useammin naisia, heillä oli vähemmän ja hieman erilaisia hoidon tarpeita, sekä enemmän lyhyitä hoitoepisodeja. Verrattaessa regressioanalyysissä puhelimitse ja Klinikin kautta aloitettuja hoitoepisodeja, Klinikin käyttö oli yhteydessä 8 - 20 euroa matalampiin kustannuksiin per episodi. Todennäköisin aktivoitunut kustannusmekanismi oli hoidon oikea tasoisuus, sillä Klinik episodeissa kertyi vähemmän kustannuksia lääkäreiden ja enemmän sairaanhoitajien työstä. Vantaalla palvelu oli suunnattu vain kiireettömään asiointiin ja sen osuus kontakteista oli vain 16 prosenttia, mikä rajoittaa terveysaseman säästöjä. Tämän diplomityön löydökset viittaavat siihen, että Klinik Access on kustannusvaikuttava tapa hakeutua hoitoon tutkitussa kontekstissa. Lisää tutkimusta tarvittaisiin arvioimaan niiden palvelun ominaisuuksien vaikuttavuutta, joita ei kattavasti hyödynnetty Myyrmäessä, sekä vaikuttavuutta sellaisessa kontekstissa, jossa ei etukäteen ole olemassa yhtä kattavia hoidon tarpeen arvioinnin prosesseja.