The Kukkasmäki Villa

Abstract

Diplomityöni aiheena on asuinkiinteistön lisärakentamissuunnitelma. Suunnittelun lähtökohtana on luoda kaunis vastapari olemassa olevalle rakennukselle, jossa toimii nuorisokoti. Käyttötarkoitukseltaan ja toimintasisällöltään suunniteltu rakennus integroituu kiinteäksi osaksi nuorisokodin toimintaa. Rakennukseen tulee asumaan 14-16 lastensuojelulasta sekä siellä tulee toimimaan yli kymmenhenkinen henkilökunta.

Villa Kukkasmäki sijoittuu luonnonkauniiseen Nastolan kirkonkylään, kävelymatkan päähän keskustasta ja sen palveluista. Nastola on noin 15 000 asukkaan eloisa kunta Lahden kyljessä. Alueen historiaa voi seurata yli 400 vuotta ajassa taaksepäin ja varhaisimmat merkit asutuksesta ovat jo esikeraamiselta ajalta eli ns. Suomussalmen kulttuurin kaudelta, vuosilta 7000 - 4200 eKr.

Omakotitaloalueella on voimassaoleva asemakaava, mutta tontille anottiin lisärakennusoikeutta 600 m2, jolloin käyttämätöntä rakennusoikeutta muodostui yhteensä 750 m2. Villa Kukkasmäen kerrosala on yhteensä 739 m2 ja kellarin ala 402m2. Rakennuksen tilavuus on 3400 m3. Suunnitelmassa luodaan kahdesta kiinteistöstä sekä niiden väliin muodostuvasta pihasta toiminnallinen kokonaisuus. Tavoitteena on luoda kohteeseen tunnelmaltaan rauhallinen, pienimittakaavainen ja luonnonläheinen asuinympäristö.

Tilasuunnitelmaan kuuluu asuin-, yleis-, apu-, sekä kotikoulutiloja. Lisäksi kellariin rakennetaan väestönsuoja. Tilat vastaavat pääosin omakotitalon tiloja muutamine toiminnan edellyttämine lisätiloineen. Suunnitelma käsittää Villa Kukkasmäen rakennussuunnitelman, sen sijoittamisen ympäristöön sekä muodostuvan pihan käyttösuunnitelman.

Olemassa oleva kiinteistö käsittää 4934 m2 suuruisen tontin omakotitaloalueella Nastolan kirkonkylässä Salpausselän harjalla sekä vuonna 1972 rakennetun 450 m2 suuruisen kivirakennuksen, joka rakennettiin Nastolan silloisen suurtyönantajan Nastolan Kuivamaito oy:n toimitusjohtajan asunnoksi.

Arkkitehtuuriltaan rakennus mukailee vanhan rakennuksen henkeä, muodostaen samalla uudenlaisen itsenäisen kokonaisuuden. Uudisrakennus istuu vanhan rakennuksen, luonnonmuotojen ja tontin muodostamaan koordinaatistoon, muodostaen yhtenäisen pylväskäytävän portilta molempien rakennusten edustoille. Rakennukset muodostavat yhdessä pihamuurien kanssa rauhallisen, yhtenäisen ja toiminnallisen sisäpihan, josta avautuu näkymiä Salpausselän pohjoispuolella sijaitsevalle järvelle huomattavine korkeuseroineen. Rakenteet noudattavat samoja periaatteita kuin vanha rakennus, ja käytetyt ulkoiset pintamateriaalit, kuten kivilaatat, vaalea rappaus, tasakatot sekä suuret ikkunat luovat kodikkaan ja yhtenäisen tunnelman. Sisätilat jakautuvat kahteen maanpäälliseen kerrokseen sekä osittain maanalaiseen kellarikerrokseen. Valo tuodaan rakennukseen suurten ikkunoiden avulla talon eteläpuolelta, sekä epäsuoraan puuston kautta heijastuvana rakennuksen pohjoispuolelta.

Suunnitelmalla pyritään osaltaan tukemaan huostaan otettujen lasten arjen jäsentymistä ja hyvän elämän edellytyksiä elämyksellisen mutta samalla harmonisen visuaalisen ympäristön avulla.