Asiantuntijavaikuttaminen osana lainsäädännön esivalmistelua - EVL 18 a §:n muuttaminen

Abstract

Valtioiden verojärjestelmien eroavaisuudet ovat mahdollistaneet tulojen ”häivyttämisen” verotuksen piiristä ja siirtämisen kevyen verotuksen maihin. Ilmiötä kutsutaan veropohjan rapautumiseksi ja voittojen siirroksi (Base Erosion and Profit Shifting, BEPS). OECD on antanut sen torjumiseksi suosituksia, joita toteutetaan vuonna 2016 hyväksytyssä EU:n veronkiertodirektiivissä (2016/1164). Direktiivin korkojen verovähennyskelpoisuuden rajoitusta koskeva osuus implementoidaan elinkeinoverolain (360/1968) 18 a §:ssä. Lakimuutokseen liittyvä esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella keväällä 2018.

Verotus ei ole yrityksille merkityksellinen pelkästään kulueränä vaan myös sen hoitamiseen tarvittavien resurssien takia. Monimutkainen ja raskas säätely kuluttaa sekä yritysten että verottajan rajallisia voimavaroja. Laskentatoimen ammattilaisilla onkin velvollisuus varmistaa, että lainsäädännöstä tehdään kaikille osapuolille toimiva kokonaisuus.

Tässä työssä tutkitaan asiantuntijavaikuttamista osana lainsäädännön muutosprosessia. Tutkimuksen kohteena ovat mainitusta esitysluonnoksesta annetut lausunnot, ja tavoitteena on selvittää, minkälaisia muutosehdotuksia niissä annettiin. Se toimii pohjana tulevalle tutkimukselle, jossa selvitetään miten lausunnot vaikuttivat lopullisen lainkohdan muotoiluun. Aihe on tärkeä, sillä sääntely tulee lisääntymään ja monimutkaistumaan, ja tuleviin lakeihin voidaan vaikuttaa tehokkaammin, jos tiedetään miten aiemmat ehdotukset ovat toteutuneet.

Tutkielma keskittyy esitysluonnoksen laskentatoimen kannalta oleellisiin seikkoihin, joita ovat muun muassa esitetyn korkovähennysrajoituksen prosenttiosuuden laskentapohjan sekä korkomenojen ja -tulojen määrittely. Sen sijaan rahoitusalaa, vanhoja lainoja ja itsenäisiä yrityksiä koskevat poikkeukset sivuutetaan, koska niillä on vähemmän yleistä merkitystä laskentatoimelle. Myös puhtaasti lakitekniset ehdotukset jätetään tutkielman ulkopuolelle. Tutkielmassa käsitellään kolmea lausuntoa, joista kaksi oli yritysmaailman edustajilta ja yksi säädöksen toteuttamisesta ja valvonnasta vastaavalta Verohallinnolta.

Oletusten mukaisesti liikemaailman edustajat halusivat lainkohdasta mahdollisimman kevyen, kun taas Verohallinnolla ei ollut huomautettavaa itse rajoituksista. Lausunnoissa kiinnitettiin silti huomiota myös samoihin ongelmiin. Korkomenon määritelmää pidettiin liian epämääräisenä ja pienten korkomenojen poikkeuksen kahtiajakoa sekä infrastruktuurilainojen sisällyttämisestä rajoituksen piiriin hankalana toteuttaa. Yleensä ottaen lakimuutokseen liittyen toivotaan lisää esimerkkejä. Tutkimusmateriaalin rajallisuus ei mahdollista yleispätevien johtopäätösten tekemistä, mutta yleisesti ongelmallisiksi kohettujen kohtien muuttamiseen kohdistuu oletettavasti painetta.