We examine how salient news impact price reactions to firm-level earnings announcements and the scale of subsequent post-earnings-announcement drift. Theories based on limited attention posit that extraneous news is an attention substitute for earnings announcements, lowering sensitivity to earnings surprises and increasing drift. We find the opposite: announcement return sensitivity in the highest news pressure decile compared to the lowest is 31% stronger, and the post-earnings-announcement drift is 52% weaker. This implies complementarity between salient news and price reactions. Announcement sensitivity of positive surprises increases more with news pressure and news pressure drives the drift, while post-earnings-announcement drift of negative surprises dissipates with news pressure, suggesting asymmetry in the phenomenon. The effect is consistent across size and institutional ownership segments. The identified news pressure effect is stronger for institutionally owned companies, while no significant difference is observed for large companies. The drift and the news pressure effect vanish after 2006.Tutkimme, kuinka merkittävät uutiset vaikuttavat tulosjulkaisun osakehintareaktioon ja sitä seuraavan tulosjulkistuksen jälkeisen hinnan ajelehtimisen suuruuteen. Rajallisen huomion teoriat ennustavat, että tulosjulkaisuun liittymättömät uutiset toimivat huomion korvikkeena, mikä pienentää tulosjulkaisun hintamuutoksen herkkyyttä ja lisää siitä seuraavaa osakehintojen ajelehtimista. Tästä poiketen havaitsemme, että suuren uutispaineen aikana herkkyys tulosjulkaisuille on 31 %:ia suurempi ja sitä seuraava ajelehtiminen 52 %:ia pienempi. Tämä viittaa ilmiöiden komplementaariseen suhteeseen. Positiivisten yllätyksien hintareaktioiden herkkyys kasvaa uutispaineen mukana, ja uutispaine lisää ajelehtimista. Sen sijaan negatiivisten yllätysten kohdalla ajelehtiminen katoaa uutispaineen myötä, mikä viittaa erimerkkisten yllätysten väliseen asymmetriaan. Uutispaineen vaikutus säilyy yhtiön koosta ja institutionaalisesta omistuksesta riippumatta. Havaittu uutispaineen vaikutus on kuitenkin voimakkaampi institutionaalisesti omistetuissa yhtiöissä, kun taas suurissa yhtiöissä ilmiössä ei havaita eroa. Ajelehtiminen ja uutispaineen vaikutus katoavat vuoden 2006 jälkeen.
