Knowledge Transfer in Gradually Transferring Application Management Services in Globally Distributed Company

Abstract

IT yritykset haluavat saavuttaa kilpailuetua hyödyntämällä globaalisti hajaantuneita tytäryhtiöitään sovellusten kehittämisessä ja ylläpidossa. Sovellusten ylläpitotyön siirtäminen tytäryhtiöihin, jotka sijaitsevat halvemman työvoiman maissa tietenkin laskee ylläpitokustannuksia, mutta avaa ovet myös laajempaan työvoimapooliin. Jotta sovellushallintapalveluiden työ voidaan siirtää tytäryhtiöihin, täytyy myös tietämys sovellushallintapalveluiden tuottamisesta siirtää. Tietämyksen siirtäminen yrityksen sisällä on työlästä, kallista ja vaikeata. Globaali ympäristö ei tee tietämyksen siirrosta helpompaa vaan synnyttää uusia haasteita ja syventää olemassa olevia, johtuen lähinnä etäisyyden kasvamisesta. IT nähdään usein ratkaisuna tietämyksen siirtoon, mutta se ei ole yksin tarpeeksi; ihmisten välinen vuorovaikutus on välttämättömyys. Sanotaan, että tehokkain tapa siirtää tietämystä on ihmisten vaihtaminen, mutta se on samalla kallista ja aikaa vievää. Yrityksillä on suuri tarve löytää tehokkaita menetelmiä tietämyksen siirtoon globaalissa ympäristössä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia tietämyksen siirron haasteita ja löytää tehokkaat käytännöt tietämyksen siirtoon siirrettäessä asteittain sovellushallintapalveluita globaalisti sijaitseviin tytäryhtiöihin. Tietämyksen siirron haasteita on tutkittu paljon, mutta kirjallisuudesta puuttuu usein globaali perspektiivi. Tarkoituksena tässä tutkimuksessa on huomioida globaalisuus ja sovellusten erityspiirteet sekä niiden vaikutus haasteisiin.

Tarkoituksena on ensin kartoittaa haasteet ja esimerkkitapauksissa hyväksi havaitut käytännöt. Seuraavaksi suunnitellaan tietämyksen siirtomalli, joka yrittää koota tehokkaimmat menetelmät ja karttaa havaitut esteet. Mallia testataan käytännössä kahdella pilotti siirrolla. Lopuksi malliin tarvittavat korjaukset esitetään ja tehokkaat käytännöt kootaan "kahdeksikymmeneksi kultaiseksi käytännöksi onnistuneeseen ja tehokkaaseen tietämyksen siirtoon globaalissa ympäristössä".

Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen toiminta- ja tapaustutkimus, joka sisälsi kaksi esimerkkitapausta. Tiedon keräämisessä käytettiin puoli-strukturoituja haastatteluja.