Does the Finnish Whistleblower Act encourage whistleblowing? Cross-disciplinary research on the effect and characteristics of whistleblowing legislation

Abstract

This study investigates the implementation and effectiveness of the Finnish Whistleblower Act, focusing on whether it encourages whistleblowing within organizations. The research contextualizes the Act within the broader framework of the EU Whistleblower Directive, exploring the legislative, organizational, and socio-cultural factors that influence whistleblowing behaviors. Through a comprehensive analysis, the study assesses the alignment of the Finnish legislation with the EU Whistleblower Directive as well as within the opinions presented in the interdisciplinary field of whistleblowing research. The findings highlight that the final Act includes both correct amendments as provided by the Directive, and incorrect transpositions. Both affect the encouraging aspects of the Act. This research introduces information about the implementation of the Whistleblower Directive and the final Act’s ability to encourage whistleblowing, providing insights into the practical implications for both policymakers and organizations. Additionally, the study contributes to the academic discourse by offering a nuanced understanding of the complexities involved in promoting ethical reporting and protecting whistleblowers. The conclusions drawn emphasize the need for further refinement of legal protections to better encourage individuals to report misconduct.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin implementointia Suomen ilmoittajansuojelulakiin. Tutkimus keskittyy siihen, kannustaako laki ilmoittamaan rikkomuksista organisaatioissa. Tutkimus tarkastelee ilmoittajansuojelulakia osana laajempaa lainsäädäntökehystä ja tutkii lainsäädännöllisiä, organisatorisia ja sosiokulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat väärinkäytösten ilmoittamiseen. Tutkimuksessa arvioidaan kattavan analyysin avulla Suomen lainsäädännön yhdenmukaisuutta poikkitieteellisen whistleblowing-tutkimuksen valossa. Tutkimuksen tuloksena ilmoittajan-suojelulain voidaan todeta sisältävän sekä ilmoittamiseen kannustavia että sen vetovoimaa heikentäviä tekijöitä. Lain havaittiin myös sisältävän sallittujen muokkauksien lisäksi virheellisiä implementointeja, jotka osaltaan vaikuttavat heikentävästi lain kannustavuuteen. Tutkimus tarjoaa tietoa ilmoittajansuojelulain implementoinnista ja toteutuneen muodon kannustavuudesta niin poliittisille päättäjille kuin organisaatioillekin. Lisäksi tutkimus edistää akateemista keskustelua tarjoamalla monipuolisen katsauksen raportoinnin edistämiseen ja ilmoittajien suojeluun liittyvistä haasteista. Johtopäätöksissä korostetaan, että oikeusturvaa on kehitettävä edelleen, jotta laki kannustaisi tehokkaammin ilmoittamaan väärinkäytöksistä