Tuotantokohtaiset työtyytyväisyyskyselyt elokuva- ja tv-tuotannoissa - vastaamiseen vaikuttavat tekijät ja toimivat käytännöt

Thumbnail Image

Files

master_Virkajärvi_Minna_2023.pdf (599.49 KB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2023

Department

elo

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Elokuvataiteen maisteriohjelma

Language

fi

Pages

64 + 5

Series

Abstract

Me too -kampanjan myötä vuonna 2017 elokuva- ja tv-alalla alettiin selvittää tarkemmin alan työolosuhteita erilaisten tutkimusten ja selvitysten kautta. Myös tuotantokohtaisia työtyytyväisyyskyselyitä alettiin toteuttaa useammassa yrityksessä. Alkuperäinen tarkoitukseni oli tutkia, onko tuotantokohtaisten työtyytyväisyyskyselyiden tuloksilla ja budjettien toteumilla korrelaatiota keskenään. Havaittuani, että saatavillani olevien tuotantokohtaisten työtyytyväisyyskyselyiden vastausprosentti oli varsin alhainen, eikä niiden pohjalta voisi tehdä luotettavia johtopäätöksiä, päätin selvittää tarkemmin, millaisia käytäntöjä ja kokemuksia tuotantokohtaisista kyselyistä elokuva- ja tv-alalla on. Selvitin asiaa kaksivaiheisella monimenetelmätutkimuksella. Ensimmäisessä vaiheessa haastattelin eri tuotantoyhtiöiden edustajia kartoittaakseni heidän kokemuksiaan ja havaintojaan tuotantokohtaisiin kyselyihin liittyen. Toisessa vaiheessa selvitin alan työntekijöiltä kyselyihin vastaamisen ja vastaamattomuuden syitä, sekä sitä, mikä edesauttaisi tuotantokohtaisiin työtyytyväisyyskyselyihin vastaamista. Tutkimuksen aikana selvisi, että vastausprosentti vaihtelee tuotantokohtaisissa kyselyissä paljon, ja kyselyiden toteuttamisen käytännöissä oli myös jonkin verran eroavaisuuksia. Yleisimpiä vastaamattomuuden syitä tämän tutkimuksen perusteella oli vastaajien epäusko kyselyiden vaikuttavuuteen, sekä pelko anonymiteetin rikkoutumisesta. Myös aiemman tutkimustiedon perusteella, nämä ovat usein yleisimpiä syitä vastaamattomuuden taustalla. Tuotantokohtaisia kyselyitä tehdessä kaikkein oleellisimmaksi seikaksi nousi se, mitä seurauksia kyselyiden tuloksilla on. Mikäli kyselyt eivät johda mihinkään, turhauttaa sen työntekijöitä entisestään. Tuotantokohtaisia kyselyitä kannattaa kuitenkin tehdä, mutta ei pelkästään kysymisen vuoksi, vaan taustalla tulee olla aito halu ja kiinnostus työntekijöiden työhyvinvointia kohtaan. Parhaimmillaan kysely tukee avointa vuoropuhelua ja se on myös hyvä mahdollisuus palautteen antamiseen sellaisille henkilöille, jotka eivät kasvotusten halua palautetta antaa.

After the MeToo movement 2017, in the film and TV industry started to look more closely at working conditions in the sector through a series of surveys and studies. Many production companies launched production-specific job satisfaction surveys to gather information about situation. My initial intention was to investigate whether there is a correlation between the results of the production satisfaction surveys and the realisation of budgets. After realising that the response rate of the production satisfaction surveys was quite low and that no reliable conclusions could be drawn from them, I decided to investigate further the practices and experiences of production satisfaction surveys in the film and television industry. For research I used a two-stage, mixed method study. In the first stage, I interviewed representatives of various production companies to gather their experiences and perceptions of the use of the production survey. In the second phase, I asked employees in the sector about their reasons for responding and not responding to the surveys, and what kind of methods and factors would help them to participate more often to production surveys. During the research, it became clear that the response rate varied widely between production surveys and that there were also some differences in the way the surveys were carried out. The most common reasons for non-response were respondents' lack of confidence in the effectiveness of the surveys, and fear of breaching anonymity. Also based on previous research, these are often the most common reasons for non-response. The most relevant issue when conducting production-specific surveys was the implications of the results of the surveys. If the surveys lead nowhere, it frustrates employees even more. However, it is worthwhile conducting product-specific surveys, not just for the sake of asking questions, but because there must be a genuine desire and interest in employee well-being at work. At its best, the survey supports open dialogue and is also a good opportunity to give feedback to people who do not want to give it face-to-face.

Description

Supervisor

Haavisto, Miia

Thesis advisor

Rintala, Heidi

Keywords

elokuva- ja tv-ala, työtyytyväisyys, työhyvinvointi, henkilöstökysely, tuottavuus, esihenkilötyö, työolosuhteet

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202306254202

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS