Kaupunkilaisen ja kaupunkilaisuuden narratiivit Helsingin kaavoituksen diskursseissa
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024-03-11
Department
Major/Subject
Spatial Planning
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
fi
Pages
125
Series
Abstract
Kaupungin käsitteeseen ja sen taustalla olevaan fyysiseen todellisuuteen kohdistuu useita ristiriitaisia merkityksiä ja odotuksia, jotka kuitenkin määrittävät minkälaista kaupunkilaisuutta elämme, ihannoimme ja tuotamme. Kaupunkilaisuuden rakentuminen jää kuitenkin kaupunkisuunnittelussa vähälle huomiolle, vaikka juuri suunnittelussa käytettävä symbolinen valta on avainasemassa sen konstruoimisessa. Tässä diplomityössä tarkastellaan Helsingin kaavoituksessa esiintyvää symbolista valtaa ja kaupunkilaisuuden käsitettä ohjaavia narratiiveja. Narratiivien ymmärtämiseksi työssä perehdytään ensin semioottisiin rakenteisiin, pragmaattiseen totuusteoriaan ja symboliseen valtaan. Symbolisen vallan ja pragmatismin avulla pyritään valaisemaan kaupungin fyysisen, eletyn ja käsitteellisen ulottuvuuden sekä vallitsevan suunnitteluparadigman yhteyksiä kaupunkilaisuuden käsitteen ja kaupunkilaisten elämien rakentumiseen. Kirjallisuuskatsausta seuraavassa tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin kaupunkisuunnittelun asiakirjoissa esiintyvää symbolista vallankäyttöä ja erityisesti kaupunkilaisuuden käsitettä konstruoivien narratiivien ja tilallisten tarjoumien esiintymistä. Tarkasteluaineisto on kolmitasoinen: yleiskaava, pikaraitiosuunnitelma ja asemakaavat. Tarkastelutason madaltuessa huomio kiinnitetään Oulunkylään, joka edustaa hyvin yleiskaavan agendaa: esikaupunkialueiden pikaraitiotievetoista täydennysrakentamista. Tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi. Analyysin tuloksista havaitaan, että Helsingin kaupunkisuunnittelussa esiintyy runsaasti symbolista vallankäyttöä. Suurin osa kaupunkilaisuuteen liitetyistä narratiiveista ja totuuskäsityksistä ihannoi urbaania ja kulutuskeskeistä elämäntapaa ja rakentaa kaupunkilaisesta kuluttajaa. Kaupunkilaisuuden käsitteen monimuotoisuuden ilmenemistä ei tueta ja vaihtoehtoisuus ilmenee lähinnä toiseuttavana, suunnitelman päänarratiivia vahvistavana käsitteenä. Tuloksien perusteella vaikuttaa, että kaavoituksen yhteydessä esiintyy selvää kaupunkilaisuuden ja paikallisuuden muutosta, joka voi tuottaa syrjäyttäviä rakenteita erityisesti haavoittuvilla esikaupunkialueilla. Tutkimuksen perusteella kaupunkisuunnittelussa on selvä tarve avoimemmin poliittiselle, merkitysrakenteista keskustelevalle suunnittelulle.Concept of city and the physical reality behind the word are subject to several conflicting meanings and expectations, which define the kind of urbanity we idealise, produce and live. The construction of urbanity is, however, much neglected in urban planning, even though urban planning has a major role in defining urbanity and urban life through symbolic power. This thesis examines the use of symbolic power in Helsinki urban planning and the narratives used to control the concept of urbanity and urban life. To understand the importance of narratives, the thesis first examines semiotic structures, pragmaticism and symbolic power. These are then used to examine the physical, lived, and conceptual dimensions of urban space and the narratives of truth in the contemporary planning paradigm. The goal is to understand how planning may affect the concept of urbanity and how this affects urban life. The practical study examines the use of symbolic power in Helsinki urban planning documents and the types of narratives and spatial offerings that construct urbanity. The study examines three levels of planning: Helsinki master plan, Raide-Jokeri light rail plans and several detailed land-use plans. The detailed land-use plans focus on the changes happening in the suburb of Oulunkylä, which provide a good example of the master plan agenda: light rail -driven suburban infill development. The research method is discourse analysis. The results show that there is a high level of symbolic power used in urban planning in Helsinki. Most of the narratives associated with urban life glorify and promote consumption-focused lifestyle and urban citizens are largely described as consumers in the planning documents. The diversity of urbanity is not supported, and alternative ways of life are presented through the exclusionary concept of other, further reinforcing the main narrative of the plans. The results suggest that there is an attempt to control the concept of urbanity to better suit the goals of the urban planning and this is largely achieved through symbolic power and alluring truth-narratives. This can create exclusionary structures, particularly in more vulnerable suburban areas. The study shows that there is a need for more openly political discussion about the meaning and goals of and in urban planning.Description
Supervisor
Kyttä, MarkettaThesis advisor
Junnilainen, LottaPäivänen, Jani
Keywords
kaupunkilaisuus, symbolinen valta, narratiivisi, diskurssianalyysi, Helsinki, Oulunkylä