Meritokratiaan perustuva päätöksenteko ja sukupuoleen perustuva välillinen syrjintä organisaatioissa

Abstract

Miesten ja naisten välillä on eroja sekä palkkatasossa että edustuksessa erityisesti johtotason tehtävissä. Miesten ja naisten välillä on sekä välitöntä että välillistä syrjintää ja se voi kohdistua kumpaan tahansa sukupuoleen. Kirjallisuuskatsaukseni keskittyy kuitenkin naisten kohtaamaan välilliseen syrjintään työelämässä, jossa vain pätevyyden ja meriittien pitäisi ratkaista.

Meritokratia on sosiaalinen järjestelmä, jossa yksilön pätevyys arvioidaan objektiivisesti suoritusten ja kykyjen perusteella. Jokaisella yksilöllä tulee olla yhtäläinen mahdollisuus osoittaa kyvykkyytensä objektiivisessa arviointitilanteessa. Meritokratia on helposti ymmärrettävissä myös taloudellisesti tehokkaaksi järjestelmäksi: se huomioi objektiivisesti vain yksilön pätevyyden ja sitä kautta tuottavuuden jättäen subjektiiviset arviot ulkopuolelle.

Maailmanlaajuisesti naisten osuus johtotehtävissä on alle kolmasosa. Naiset ovat sen lisäksi todennäköisemmin tukitoimintojen kuin liiketoimintojen johtajia. Naiset ovat johtajia tyypillisesti naisvaltaisilla aloilla. Naisvaltaisilla aloilla on rakenteellisesti alhaisempi palkkataso kuin miesvaltaisilla aloilla. Naisten tuntipalkat ovat rakenteellisesti noin neljäs- tai viidesosan miesten palkoista.

Naisiin kohdistuva välillinen syrjintä perustuu pitkälti kognitiivisiin ihmismielen prosesseihin, joissa naiset arvotetaan ulkopuolelta sukupuolensa tähden miehiin nähden heikommin. Naisten vaaditaan sopeutuvan maskuliiniseen normiin, kuten ”miesten tapoihin” puhua tai ”miesten puheenaiheisiin”. Patriarkaalinen historia toistaa itseään erilaisin sosiaalipsykologisin mekanismein. Sosiologian suuri kysymys ekskluusiosta ja inkluusiosta – ulossulkemisesta ja osallistamisesta – ei koske vain yhteiskuntaluokkia tai etnisiä ryhmiä, vaan mitä suurimmissa määrin myös sukupuolta.

Kyse on jostakin eriarvoisuuden muodosta, jos se epää ihmisiltä tasavertaiset ja yhtäläiset toimintamahdollisuudet. Organisaatioissa ilmenevä syrjintä sukupuolen perusteella kohdistuu tyypillisesti naisiin. Nykyistä yhteiskuntajärjestelmää ei ole rakennettu tasa-arvoiseen maailmaan, eikä se tasa-arvoa saavuta, mikäli rakenteita ei tietoisesti muuteta. Välillinen syrjintä ei ole yksinomaan yhteiskunnassa toimivan yksilön syy, vaan rakenteellinen yhteiskunnallinen ongelma. Välillinen syrjintä juontaa juurensa pitkälti sukupuolesta johdetuista käsityksistä maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä sekä niihin liitetyistä odotuksista. Käsityksemme maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä on syytä asettaa kriittisen tarkastelun alaiseksi, jotta yhteiskunnan patriarkaaliset rakenteet saadaan korvattua rakenteilla, joissa on tilaa sekä maskuliinisuudelle että feminiinisyydelle, eikä toinen ole toistaan huonompi.