Epidemian aiheuttama taantuma ja rajoitustoimien tehokkuus

Abstract

Maailma ajautui yhteen historian syvimmistä taantumista, kun covid-19 lähti etenemään ja aiheutti äkkipysähdyksen keväällä 2020. Pandemia osoitti, että kansainvälinen talous oli huomattavasti haavoittuvaisempi tartuntatautien vaikutuksille kuin osattiin ennakoida.

Koronavirustauti vaikutti negatiivisesti talouteen moninaisia kanavia pitkin. Tässä tutkielmassa keksityn niistä yhteen, eli miten taudille alttiiden kotitalouksien epidemian aikainen pyrkimys varjella terveyttään ja tästä syntyvät käyttäytymisreaktiot aiheuttavat syvän taantuman lyhyellä aikavälillä.

Tutkin kysymystä epidemian ja reaalitalouden välisestä dynamiikasta epidemiologisten yleisen tasapainon mallien kautta. Kyseessä on pitkälti pandemian myötä noussut mallityyppi, jossa on yhdistetty epidemian dynamiikka epidemiologisella SIR-mallilla makrotalouden dynamiikkaa mallintavaan DSGE-tyyppiseen malliin.

Tarkastelluissa malleissa kotitaloudet reagoivat tartunnan kasvavaan todennäköisyyteen vähentämällä kulutustaan ja työn tarjontaansa, mikä laskee talouden tuotosta, mutta samalla torjuu tehokkaasti tartuntoja. Useat valtiot asettivat sulku- ja rajoitustoimia tartuntojen rajoittamiseksi. Tarkastelen tutkielmassani lisäksi, ovatko rajoitustoimet tehokkaita kilpailutasapainoon verrattuna. Sulkutoimet vaikuttavat tehokkaammalta ratkaisulta kilpailutasapainoon verrattuna eritysesti terveysvaikutuksissa mitattuna. Ne ovat kuitenkin erittäin kalliita, sillä ne syventävät taantumaa merkittävästi kilpailutasapainoon verrattuna.

A life-threatening communicable disease drove the world to one of the worst recessions ever witnessed when covid-19 started to spread globally in spring 2020. The global economy was greatly more vulnerable to communicable diseases than anyone had predicted.

The covid-19 pandemic affected the global macroeconomy negatively through multiple pathways. An important channel originated from the need to protect oneself from the disease. In this thesis, I study how this channel leads the economy to a deep recession in the short term. Particularly, the susceptible households react to the possible infection by lowering their consumption and labour supply.

In my analysis, I review dynamic stochastic general equilibrium models that have been merged with epidemiological SIR-models of epidemics to study this dynamic relationship between the epidemic and the real economy. I found that the reactions lower both the real activity and the number of infections significantly in the models.

Numerous countries set lockdowns and other restrictions to restrain the epidemic in addition to the protective measures taken by individuals. I found that government-imposed lockdowns seem more effective especially when measured in health implications compared to the competitive equilibrium. However, the models show that lockdowns are very costly and increase the depth of the recession remarkably.