Planning and management of water resources in Myanmar: Role of agriculture and hydropower
No Thumbnail Available
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Authors
Date
2009
Department
Major/Subject
Vesitalous ja vesirakennus
Mcode
Yhd-12
Degree programme
Language
en
Pages
157
Series
Abstract
Vesi liittyy läheisesti ihmisten hyvinvointiin ja elinkeinoihin, ja tämä yhteys on korostunut erityisesti maissa, joissa tärkeät toimeentulosektorit ovat riippuvaisia vesivarojen saatavuudesta. Myanmarissa vesivarat tukevat maan sosioekonomista kehitystä kahden elintärkeän vesisektorin, energian ja maatalouden, kautta. Runsaat vesivarat Myanmarissa tarjoavat huomattavan kasvualan vesivarojen käytölle sekä energia- ja maataloussektorien kehitykselle. Tätä kuitenkin rajoittaa huomattava sadannan ajallinen ja paikallinen vaihtelu, joka aiheuttaa haasteita vesivarojen käytölle. Maatalous kattaa noin 89 - 98 % koko maan vesivarojen käytöstä, ja on täten suurin vedenkäyttäjä Myanmarissa. 1990-luvun jälkeen hallituksen tavoitteena on ollut lisätä ruoantuotannon omavaraisuutta ja riisin vientiä kasvattamalla riisin tuotantoa kastelun avulla, jolloin myös kasteluala on lisääntynyt nopeasti. Maatalouspolitiikka on korostanut erityisesti riisiä ensisijaisena viljelyskasvina, mikä on lisännyt riisin viljelyä jopa tälle viljakasville olosuhteiltaan sopimattomilla alueilla. Riisin suuri kasteluveden tarve on johtanut veden niukkuusongelmiin Irrawaddy-joen valuma-alueen keskitasangolla ja delta-alueella, joilla sijaitsevat maan tärkeimmät maatalousmaat. Nämä alueet kattavat myös Myanmarin tiheimmin asutut alueet, jolloin mahdolliset vesivaroihin kohdistuvat paineet vaikuttavat suureen osaan väestöä. Myös vesivoimalla on tärkeä rooli Myanmarin talouskasvun kannalta, sillä ainoastaan 800 MW huomattavasta 40,000 MW:n vesivoimapotentiaalista on kehitetty. Talouden vapautumisen myötä vuonna 1988 energiasektori on ryhtynyt tehostamaan toimiaan nopeuttaakseen Myanmarin talouskasvua. Energiasektori tähtää erityisesti suuren vesivoimapotentiaalin kehittämiseen ensinnäkin vastatakseen kasvavaan kotimaiseen energiatarpeeseen sekä hankkiakseen paljon kaivattua ulkomaista pääomaa myymällä vesivoimalla tuotettua sähköä ulkomaille. Tämä on johtanut suuriin ulkomaisrahoitteisiin vesivoimahankkeisiin Myanmarissa. Vesivoimapotentiaalin kehittäminen saattaa parantaa maan vesiturvallisuutta lisäämällä veden varastointikapasiteettia ja täten parantaa vedensaantia ja tulvasuojelua vastaamalla sadannan vaihtelun tuomiin haasteisiin. Toisaalta vesivoimatuotannon ennalta-arvioimattomat hydrologiset vaikutukset saattavat vaikuttaa myös epäsuotuisasti muiden tahojen, kuten maatalouden, vedenkäyttöön ja näin ollen rajoittaa muiden veden saatavuudesta riippuvaisten elinkeinojen kehitystä, puhumattakaan valtavista ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Vesivarojen tehostuneen käytön seurauksena myös vesivaroihin kohdistuneet paineet ovat lisääntyneet. Asianmukainen ja suunnitelmallinen vesivarojen hallinta on tarpeen, jotta voidaan vastata vesisektorin tulevaisuuden haasteisiin. Veden kastelukäyttöön liittyvät haasteet tärkeillä viljelyalueilla edellyttävät parempaa maatalous sektorin vesivarojen hallintaa, kun taas energiasektorilla monitavoitteinen vesivoiman kehittäminen huomioisi muut vedenkäyttäjät paremmin. Vesivaroja tulisi hallita kokonaisvaltaisesti sisällyttäen yhtenäiset vesipolitiikan tavoitteet maatalous- ja energiapolitiikkaan. Tarkoituksenmukaisen vesienhallinnan strategian käyttöönotto täten tarjoaisi mahdollisuuden hyödyntää vesivaroja niin, että voitaisiin samalla varmistaa sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävä kehitys Myanmarissa.Description
Supervisor
Varis, OlliThesis advisor
Rahaman, Muhammad MizanurKeywords
Myanmar, Myanmar, water resources, vesivarat, hydropower, vesivoima, agriculture, maatalous, irrigation, kastelu, water resources management, vesivarojen hallinta