Embodied interaction choreographies. Kinesthetic approach to intelligent environment design
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
P1 OPINNÄYTTEET D 2015 Poutanen
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2015
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
75+4
Series
Abstract
Research investigates interaction design through application of the concept of choreography. Special attention is paid to assess what kind of influences technological designs have on the user’s body and movements. Choreographic approach to interaction design emphasizes the felt experience of movement as content to interaction design and offers methods for conducting multi-level choreographic analysis. The concept of kinesthesia, which refers to the felt sensation of movement, is regarded as the foundational concept for both understanding and realizing the choreographic analysis. Choreographic method is applied in studying a future vision of intelligent information and communication environments. Intelligent environment refers to development where objects in everyday environments become connected and form a communicating-actuating network that possess abilities to collect information on the environment and of its users, and enables processing of this information for serving the user’s needs. The research data consists of two visions on intelligent environments in video format, introduced by Microsoft. Visions are analyzed through choreographic analysis with intention to investigate interactions between the user, the intelligent environment and the computer system. Micro level choreography analysis focuses on how the user experiences choreographies as movement continuums. Also local level choreographies that address the broader interaction context will be analyzed. Task based analysis focuses on two functions, first, sending and fetching digital information and, second, real time re-modelling of data and visualizations. Phenomenological methodology that enabled embodiment of the choreographies through dancing was applied in the analysis. Dancing aimed at internalizing the choreographies and enabled the analysis of felt sensation of movement. Key finding of the study is that choreographic analysis and hermeneutics of the body work well to be utilized in tandem in conducting a case study research on intelligent ICT environments. Dancing is considered as choreographic practice that provides understanding on the unfolding of interactions in space, time and movement. Furthermore, dancing integrates the designer’s explicit technological information to the design context and highlights the kinesthetic dimension of interaction. Presented methods provide relevant support for defining technological systems in intelligent ICT environments that are grounded in the embodied experience of interaction. I suggest that ‘dancing as choreographic practice’ is to be applied in user-centered design of intelligent information and communication environments.Tutkimus tarkastelee vuorovaikutussuunnittelua koreografian käsitteen kautta. Koreografinen lähestymistapa tarkastelee teknologian kokonaisvaltaista ohjausvaikutusta käyttäjän liikkeeseen teknologian käyttötilanteessa. Koreografinen suunnitteluote korostaa liikkeen kokemuksen huomioimisen tärkeyttä vuorovaikutussuunnittelussa ja tarjoaa menetelmiä monitasoisen vuorovaikutusanalyysin toteuttamiseen. Kinestesian käsite, jolla tarkoitetaan liikkeen kokemista kehossa, nousee yhdeksi koreografisen lähestymistavan keskeisistä käsitteistä. Sovellan koreografista menetelmää tulevaisuuden älykästä informaatio- ja kommunikaatioympäristöä kuvaavan vision tutkimiseen. Älykkäällä ympäristöllä viittaan kehityskulkuun, jossa jokapäiväisissä ympäristöissämme läsnä oleva teknologia verkottuu, kykenee keräämään ja jakamaan tietoa ympäristöstä ja käyttäjistä sekä mahdollistaa tiedon jalostuksen käyttäjän tarpeita palvelevalla tavalla. Aineistona on käytetty Microsoftin teknologiavisioita, joissa esitetyt kuvaukset älykkäistä ympäristöistä sekä esimerkit käyttäjän ja teknologian välisistä liikkeellisistä vuorovaikutuksista nousevat analyysin kohteeksi. Analyysissa keskitytään ensinnäkin käyttäjän toteuttamien mikroliikkeiden jatkumon kokemuksen analyysiin. Toiseksi analysoidaan yksilön kokemusta paikallisen tason koreografioissa. Tällä analyysitasolla huomiota kiinnitetään teknologista vuorovaikutusta laajemman vuorovaikutustapahtuman kontekstiin jolloin mm. sosiaaliset tapahtumat ja tilan vaikutus vuorovaikutukseen tulevat huomioiduksi. Analyysi toteutetaan tehtäväperusteisena ja analyysi käsittää kaksi toimintoa: tiedostojen jakaminen ja vastaanottaminen sekä datan ja visualisointien muokkaus. Toteutin tutkimuksen nojaten fenomenologiseen metodologiaan, joka mahdollisti koreografioiden henkilökohtaisen omaksumisen tanssin eli tutkimuksen kohteena olevien vuorovaikutustapojen kehollisen harjoittamisen kautta. Teknologiavisioissa esitetyn liikemateriaalin perusteella jäsentyi koreografia, jonka tanssiminen mahdollisti liiketiedon sisäistämisen ja vuorovaikutusten kehollisesti koettujen ulottuvuuksien arvioinnin. Tutkimus osoitti koreografisen analyysin ja osittain tanssimalla toteutetun ruumiin hermeneuttisen lähestymistavan soveltuvan hyvin sovellettavaksi yhdessä älykästä ympäristöä käsittelevässä tapaustutkimuksessa. Tutkimuksen johtopäätöksenä koreografisen menetelmän ja vuorovaikutusten kehollisen harjoittamisen todetaan auttavan suunnittelijaa tilassa, ajassa ja liikkeessä tapahtuvien vuorovaikutusten jäsentämisessä, ja arvioimaan miten teknologisen järjestelmän suunnitteluratkaisut vaikuttavat käyttäjän kehoon ja liikkeeseen vuorovaikutustapahtumassa. Esitän ’tanssimista koreografisena käytäntönä’ sovellettavaksi älykkäiden ympäristöjen käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmänä.Description
Supervisor
Ylirisku, SaluThesis advisor
Staffans, AijaKeywords
interaction choreography, intelligent environment, information and communication technology, embodied design