Inverkan av fordonets och förarens egenskaper på tidsluckor i landsvägstrafik

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

2006

Department

Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto

Major/Subject

Liikennetekniikka

Mcode

Yhd-71

Degree programme

Language

sv

Pages

86

Series

Abstract

Close-following in traffic is generally considered dangerous, why various sources keep reminding us always to keep a safe headway to the vehicle in front of us. Could the chosen headway depend on individual preferences or on the vehicle we drive? The purpose of this master's thesis was to study net time intervals on two-lane highways, and analyse which vehicle and driver characteristics influence the magnitude of these. The study was conducted by measuring intervals at different two-lane road sections on highways in southern Finland. The traffic volumes were relatively large and overtaking possibilities very few. The intervals were measured electronically, while the vehicle and its driver were identified with the help of a video camera. Only passenger cars and vans driving in platoon were approved for deeper analysis. A total of over 12,000 vehicles passed these requirements. A number of vehicles were observed more than once, for which an analysis of the repeatability of intervals was carried out. The results showed that drivers tend to use an interval of similar magnitude on different trips -in other words that intervals appear to be a permanent driver disposition. It must, however, be noted, that the respective variances were large, which also indicates a certain stochastic nature. Of the driver related factors, it was shown that men on average used a shorter interval than women. The difference was significant. No age related analyses could be performed, but the information led to an interesting spin-off, namely that in at least 30 percent of the cases, the vehicle driver was not its possessor. Of the vehicle related factors, a significant difference was shown that cars equipped with ABS brakes used shorter intervals, which is in agreement with the theory that devices used to improve active vehicle safety may lead to risk compensation by the driver. Furthermore, connections between intervals and vehicle age, mass, and engine capacity, were found at a high significance level. Shorter intervals were used by newer vehicles, heavier vehicles, and vehicles with greater engine capacity. However, strong correlations were found between these variables -newer vehicles are heavier, they have a greater engine capacity, and are more often equipped with ABS brakes. Therefore, it's difficult to determine how much each of the variables really would affect intervals, should they be independent from each other. The linear models used in this study didn't explain the relationship between intervals and the chosen characteristics very well. The intervals showed great randomness, and statistical significance was achieved mainly due to the large size of the samples. Besides randomness, it is probable that the intervals also were explained by other driver related characteristics (like hurry, personality, and state of mind), which were not measurable in this study.

Liikenteessä lähellä perässä ajamisen katsotaan olevan vaarallista, ja eri lähteet muistuttavat riittävästä turvavälistä. Riippuuko tämä väli henkilökohtaisista mieltymyksistä tai kenties ajoneuvosta, jota kuljettaja ajaa? Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia nettoaikavälejä maantieliikenteessä ja analysoida, mitkä ajoneuvon ja kuljettajan ominaisuudet vaikuttavat näiden pituuteen. Tutkimus suoritettiin kenttämittausten avulla eri Etelä-Suomen maanteiden kaksikaistaisilla tieosuuksilla. Liikennemäärät olivat kohtuullisen suuria ja mahdollisuudet ohituksiin pienet. Aikavälit mitattiin sähköisesti, ja ajoneuvo ja sen kuljettaja tunnistettiin videokameran avulla. Tarkempaan analyysiin kelpuutettiin jonossa ajaneet henkilö- ja pakettiautot, joita yhteensä oli yli 12 000. Joukko ajoneuvoja esiintyi materiaalissa useammin kuin kerran, ja naista ajoneuvoista tutkittiin aikavalin toistuvuus. Tulokset osoittivat, että kuljettajalla on taipumus käyttää samanpituisia aikavälejä eri matkoilla. Tosin on todettava, että aikavälit osoittivat voimakasta varianssia, mikä myös viittaa jonkinasteiseen satunnaisuuteen. Kuljettajan ominaisuuksista osoittautui, että miehet käyttivät keskimäärin lyhyempiä aikavälejä kuin naiset. Ero oli merkitsevä. Ikään liittyviä analyyseja ei pystytty materiaalin avulla tekemään, mutta videoanalyysi johti siihen kiinnostavaan sivutulokseen, että vähintään 30 prosentissa tapauksista, kuljettaja ei ollut ajoneuvon haltija. Ajoneuvon ominaisuuksista löytyi merkitsevä ero ABS-jarrullisten ja -jarruttomien autojen välillä. ABS-jarrulliset käyttivät keskimäärin lyhyempiä aikavälejä, mikä tukee teoriaa, että ajoneuvon aktiivista turvallisuutta parantavat laitteet johtavat kuljettajan riskin kompensointiin. Lisäksi löytyi merkitseviä yhteyksiä aikavälien ja ajoneuvon iän, massan ja moottoritilavuuden välillä niin, että lyhyempiä aikavälejä käyttivät uudemmat ajoneuvot, raskaammat ajoneuvot ja suuremman moottoritilavuuden omaavat ajoneuvot. Muuttujien välillä löytyi kuitenkin vahva korrelaatio, eli uudemmat ajoneuvot olivat raskaampia, omasivat suuremman moottoritilavuuden ja olivat useammin varusteltuja ABS-jarruilla. Näin ollen on vaikea arvioida kuinka paljon kukin näistä muuttujista oikeasti vaikuttaisi aikaväleihin, jos ne olisivat riippumattomia toisistaan. Lineaariset mallit, joita tässä työssä käytettiin, eivät selittäneet yhteyttä aikavälien ja eri ominaisuuksien välillä kovinkaan hyvin. Aikavälit vaihtelivat varsin satunnaisesti ja tilastollinen merkitsevyys saavutettiin lähinnä suurten otantajoukkojen ansiosta. Satunnaisuuden lisäksi on todennäköistä, että aikavälit myös selittyvät muista kuljettajaan liittyvistä ominaisuuksista, kuten kiireestä, mielentilasta ja persoonallisuudesta, joita tässä työssä ei pystytty mittaamaan.

Description

Supervisor

Ernvall, Timo

Thesis advisor

Enberg, Åsa

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120553105

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK