Sohva - Parempia huonekaluja tuleville sukupolville
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2023
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master’s Programme in Interior Architecture
Language
fi
Pages
153
Series
Abstract
Tässä tutkielmassa tarkastellaan perintökalusteen historiaa ja mahdollista tulevaisuutta. Miten niin sanotut perintökalusteet ovat muuttuneet talonpoikaiskalusteista tähän päivään, ja mitkä ovat ne kriteerit, jotka täyttävät nykyisin perintökalusteen arvon. Käyn lyhyesti läpi eri vuosikymmenten tärkeimmät kalustemuotoilun murrokset, joilla on ollut merkittävästi vaikutusta kalustemuotoilun muutoksiin, ja pohdin voiko nykymuotoilulla enää saavuttaa perintökalusteen veroista statusta. Minna Sarantola-Weissin mukaan historiaa tarkastelemalla, voimme tavoittaa menneisyyden ihmisten todellista elämää, tarkastella sitä, miten arki muodostui. Ja arjen kautta voimme sanoa oleellisia asioita koko yhteiskunnasta. (Sarantola-Weiss 2003). Historiaa tutkimalla voimme siis oppia ymmärtämään nykyisyyttä ja arvioimaan tulevaisuutta. Tutkielmassani haluankin ensin katsoa menneeseen, jotta voin löytää sieltä jatkuvuutta ja niitä elementtejä, jotka määrittävät kalusteen perintökalusteeksi. Kysyn maisterintyössäni mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että kaluste saavuttaa perintökalusteen aseman, ja pystyykö nykymuotoilu enää edes saavuttamaan tätä asemaa? Mielletäänkö kalusteita enää perintökalusteiksi ja ajatellaanko, että kalusteen ei tarvitse edes kestää vuosia? Mitkä ovat mieltymykset, arvot ja merkitykset, jotka määrittävät ja mahdollistavat kalusteen luonteen sellaisena, että se kestää käyttöä, mutta myös aikaa ja trendejä, niin että sen arvostus säilyisi sukupolvelta toiselle? Käsitteellä perintökaluste viitataan tässä työssä kalusteeseen, joka kestää käytössä aikaa ja kulutusta, mutta on myös esteettisesti aikaa kestävä. Perintökalusteella viittaan kalusteeseen, joka on saavuttanut sellaisen aseman, että se halutaan pitää käytössä pitkään, tai sen jälleenmyyntiarvo säilyy, tai jopa nousee ajan saatossa. Työni keskeisiä teemoja ovat myös aikaa kestävä estetiikka ja ekologisuus kalustemuotoilussa. Tarkastelen työssäni kalustetta siis myös ympäristön ja estetiikan kontekstissa. Japanilaisessa esine-estetiikassa Suomen kanssa löytyy paljon yhteistä, ja olenkin sen ottanut mukaan yhdeksi tarkastelun kohteeksi. Maailman tilan huomioiminen tuottaessa uutta muotoilua on minulle henkilökohtaisesti, mutta myös yhteiskunnallisesti tärkeää. Kestävän kehityksen kanssa käsikädessä kulkee ajattomuus ja pohdinkin, onko mahdollista suunnitella kalusteita niin, että ne olisivat esteettisesti aikaa kestäviä, vaikka muoti muuttuu. Työni muodostaa kaksi kokonaisuutta: Tutkimuskirjallisuuteen ja muihin lähteisiin pohjaavan osuuden sekä autoetnografian keinoin käsiteltyä aineistoa, että produktio-osuuden. Produktio-osuudessa suunnittelin sohvan, peilaten suunnittelua tekemääni kirjalliseen tutkimukseen. Sohva on arjen suurin irtokaluste ja se on kokenut paljon muutoksia viimeisen sadan vuoden aikana, mukautuen yhteiskunnassa tapahtuneisiin muutoksiin ja ihmisten tarpeisiin. Produktiollani pyrin vastaamaan tutkimuksessani tehtyihin havaintoihin. Aiheen rajaaminen oli jokseenkin vaikeaa, ja sivupuroja minulle olisi voinut helposti syntyä. Päätin kuitenkin jakaa tutkimusosuuden kolmeen aihepiiriin. Nämä kolme aihepiiriä: historia, estetiikka ja kestäväkehitys, määrittävät minulle perintökalustetta. Näihin aihepiireihin liittyen maisterin työssäni on myös neljäs aihepiiri, itse produktio, eli puurunkoinen sohva.This thesis examines the history and possible future of heritage furniture. How so-called heirloom furniture has changed from peasant furniture to this moment today, and what are the criteria making heirloom furniture of the future. I will briefly go through the most important changes in furniture design from different decades, which have had a significant impact on the changes in furniture design, and I will consider whether contemporary design can still achieve the same status as heirloom furniture. According to Minna Sarantola-Weiss, by looking at history, we can reach the real life of people of the past, look at how everyday life was formed. And through everyday life we can say essential things about society. (Sarantola-Weiss 2003, p.7). By studying history, we can learn to understand the present and evaluate the future. In my thesis, I first want to look at the past, so I can find continuity there and the elements that define the furniture as heirloom furniture. In my master’s thesis, I ask which factors affect the furniture reaching the status of heirloom furniture, and is contemporary design even able to achieve this status? Do we think of furniture as heirlooms anymore and do we think that the furniture doesn’t even have to last for years? What are the preferences, values and meanings that determine and enable the character of the furniture to withstand use, but also time and trends, so that its appreciation is preserved from generation to generation? In this work, the term heirloom furniture refers to furniture that can withstand time and consumption in use but is also aesthetically timeless. By heirloom furniture, I refer to furniture that has reached such a status that people want to keep it in use for a long time, or it’s resale value remains, or even increases over time. The central themes of my work are also time-lasting aesthetics and ecology in furniture design. In my work, I also look at furniture in the context of the environment and aesthetics. There is much in common with Finnish object aesthetics with Japanese object aesthetics, and I have taken Japanese aesthetics as one of the subjects to review. Considering the state of the world when producing new design is important to me personally, but also socially. Timelessness goes hand in hand with sustainable development, and I thought about whether it is possible to design furniture so that it is aesthetically timeless, even if fashion changes. My work consists of two entities: a part based on research literature and other sources, material processed by means of autoethnography, and a production part. In the production part, I designed a sofa, mirroring it in the research I did. A sofa is the largest piece of furniture in everyday life, and it has undergone many changes over the past hundred years, adapting to changes in society and people’s needs. In my production, I try to respond to the observations made in my research. Narrowing down the topic was difficult for me, and side streams could have easily arisen. These three topics, history, aesthetics, and sustainable development, define heirloom furniture for me. In connection with these topics, my master’s thesis also has a fourth topic, the production it self, i.e. the wooden sofa.Description
Supervisor
Kareoja, PenttiThesis advisor
Roininen, JenniPirinen, Antti
Keywords
kalustemuotoilu, perintöhuonekalu, estetiikka, kestävä kehitys, puuhuonekalu, sohva, korjaaminen