aalto1 untyped-item.component.html
Disturbances in the peace of mind - Tensions undermining PhD students’ wellbeing
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Business |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
en
Pages
64+4
Series
Abstract
In the past years, there has been a decline in wellbeing among PhD students that has showcased in an increasing number of symptoms such as depression, anxiety, and stress. As potential future employees of the academia, the decreased wellbeing among PhD students is a concern for universities if they want to keep up the quality of the academic research produced This decrease in PhD student wellbeing has been topical in research these past years but a lot of the existing research on this area handles the topic from a quantitative perspective, measuring the lack of wellbeing as symptoms of depression, anxiety, and other mental disorders. Therefore, this research aimed to look more into the causes of these symptoms and the roots of doctoral student wellbeing.
The objective of this research was to create an understanding of how PhD students perceive wellbeing at work and find out the tensions undermining the wellbeing. Tensions, in the context of this research, were defined as something causing negative feeling states - such as anxiety, depression and stress - that stem from conflict of interest in the work environment. The research was done as a qualitative study and conducted through a series of semi-structured one-on-one interviews with doctoral students from Aalto University School of Business.
The interviews revealed that PhD students perceived wellbeing at work as freedom, meaningfulness, and a possibility for personal development. Through a thematical analysis of these interviews, the findings of this study also propose three main tensions that undermine this wellbeing. These tensions were the lack of organisational support, lack of professional certainty and lack of borders between work and nonwork life.
The findings of this study suggest that there is still work to be done in the field of improving PhD wellbeing and that in the current situation, the organisational support is not adequate in supporting the PhD students’ journey through their studies. Currently, the PhD students’ biggest coping mechanism is through the community and their peers as the organisation’s help is not seen as a viable option. There are no simple blanket solutions to solve these complex issues but the university can still help in creating an organisational environment where seeking and finding help would be seen socially accepted and the resources easily available instead of being buried in the depths of the system. Among other things, the findings of this study also raise questions of the general state of academia when it comes to the mental health discussion.
The findings of this study would seem to highlight the importance and position of the organisation in creating wellbeing for its employees. It is clear that the university has a solid and very critical position in the PhD students’ lives and should therefore take responsibility in finding ways to resolve the situations, not only for the sake of the students but for the sake of academia as a whole.
Viime vuosina tohtoriopiskelijoiden hyvinvointia mitatessa on huomattu alaspäin suuntaavaa kehitystä, joka ilmenee muun muassa yleistyneenä masennuksena, ahdistuksena ja stressinä. Akateemisen alan hyvinvoinnin ja korkean tutkimustyön varmistamiseksi myös tulevaisuudessa, olisi yliopistojen tärkeää jo tässä vaiheessa kiinnittää huomiota tähän tohtoriopiskelijoiden keskuudessa ilmenevään hyvinvoinnin laskuun.
Tämänhetkinen tutkimustieto tohtoriopiskelijoiden hyvinvoinnista pohjautuu vahvasti kvantitatiiviseen tutkimukseen, jonka kohteena on ollut kartoittaa laskeneen hyvinvoinnin aiheuttamia oireita, kuten masennusta. Siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena on syventää olemassa olevaa tietoa keskittymällä hyvinvoinnin lähtökohtiin ja sitä vaarantaviin jännitteisiin. Jännitteinä viitataan asioihin, jotka aiheuttavat negatiivisia tunnetiloja, - kuten ahdistusta, masennusta ja stressiä – ja jotka kumpuavat konfliktista työn ja henkilökohtaisten päämäärien välillä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla menetelmillä, hyödyntämällä puolistrukturoituja teemahaastatteluita Aalto-yliopiston kauppatieteiden tohtoriopiskelijoiden keskuudessa.
Löydökset osoittavat tohtoriopiskelijoiden näkevän työhyvinvoinnin lähtökohtina vapauden, työn merkityksellisyyden sekä mahdollisuuden kehittyä. Haastatteluista tehdyn temaattisen analyysin pohjalta voidaan myös todeta tohtoriopiskelijoiden kärsivän kolmesta hyvinvointia kalvavasta jännitteestä: organisaation puutteellisesta tuesta, puutteellisesta ammatillisesta itsevarmuudesta ja rajojen puutteesta työn ja vapaa-ajan välillä. Tutkimus osoittaa tämänhetkisessä tilanteessa olevan vielä paljon parantamisen varaa ja organisaation nykyinen tuki ei ole riittävä tohtoriopiskelijoiden hyvinvoinnin takaamiseksi. Tällä hetkellä tohtoriopiskelijoiden suurin tuki kumpuaa ympäröivästä opiskelijayhteisöstä ja tuen hakemista yliopistolta ei nähdä varteenotettavana vaihtoehtona. Vaikka yksinkertaista, kaikenkattavaa ratkaisua tilanteeseen ei ole, ei se poista tarvetta yliopistolta luoda ympäristöä, jossa tuen ja avun saaminen voidaan nähdä sosiaalisesti hyväksyttävänä ja tarvittavat resurssit ovat helposti saatavilla. Tämän tutkimuksen pohjalta herää myös kysymys akatemian nykyisestä tilanteesta henkisestä hyvinvoinnista keskusteltaessa.
Tutkimuksen löydökset korostavat organisaation aseman tärkeyttä tohtoriopiskelijoiden hyvinvoinnin luomisessa. On selvää, että yliopistolla ja opinnoilla on kriittinen rooli tohtoriopiskelijoiden elämässä, minkä vuoksi myös yliopiston olisi otettava vastuuta tilanteen parantamisesta niin opiskelijoiden kuin akateemisen yhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
Description
Thesis advisor
Moisander, JohannaKuismin, Ari