Puunjalostusteollisuudessa käytetyn nitriilitrietikkahapon kaasukromatografinen analysointi jäte- ja luonnonvesissä

No Thumbnail Available

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Helsinki University of Technology | Diplomityö
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author

Authors

Date

1999

Department

Kemian tekniikan osasto

Major/Subject

Epäorgaaninen kemia

Mcode

Kem-35

Degree programme

Language

fi

Pages

79 s. + liitt.

Series

Abstract

Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu kloorittoman, happikemikaaleja käyttävän sellunvalkaisun kehittymistä. Lisäksi on tarkasteltu haitallisten siirtymämetalli-ionien poistamiseen soveltuvia kompleksinmuodostajia ja näiden analyysimenetelmiä. Työn kokeellisessa osassa pyrittiin kehittämään nitriilietikkahapolle (NTA) ja dietyleenitriamiinipentakis(metyleenifosfonihapolle) (DTPMP) aikaisempia menetelmiä herkemmät kaasukromatografiset analyysimenetelmät esteröimällä kompleksinmuodostajat optimiolosuhteissa haihtuviksi estereikseen. Menetelmäkehitystä ja -optimointia varten tehtiin koesuunnitelma. Sen mukaisesti tutkittiin esteröintiä metanolilla, etanolilla ja propanolilla käyttäen eri lämpötiloja ja eri pituisia aikoja. Saatujen koetulosten perusteella nitriilietikkahapon esteröinnille luotiin tilastollinen malli, jonka avulla esteröintiolosuhteet saatiin optimoitua. NTA saatiin esteröityä parhaiten etyyliesterikseen, kun käytettiin kuuden tunnin esteröintiaikaa ja matalaa (78°C) lämpötilaa. DTPMP:a ei saatu esteröityä haihtuvaksi esterikseen. Myöskään lisäkokeet eivät tuottaneet tulosta. Nitriilietikkahapon analyysimenetelmä etyyliesterille validoitiin määrittämällä menetelmän lineaarisuusalue (0,013-20,00 mg/l) sekä havaitsemis- ja määritysrajat (6 ja 13 µg/l). Menetelmän toistettavuus samoin kuin uusittavuus olivat hyvät. Lisäksi todettiin sellutehtaan jätevesi- ja järvivesinäytteiden avulla menetelmän soveltuvan todellisten näytteiden mittaamisen. Näytteissä mahdollisesti mukana olevat kupari- ja mangaani-ionit eivät 100 mg/l pitoisuuksinakaan häiritse määritystä. Sen sijaan suurina pitoisuuksina (10-100 mg/l) mukana olevat rauta(II) ionit pienentävät saatavaa analyysitulosta.

Description

Supervisor

Niinistö, Lauri

Thesis advisor

Sillanpää, Mika

Keywords

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-2020120445858

Collections

[dipl] Teknillinen korkeakoulu / TKK