Analysis of residential parking norms: Case Helsinki
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Insinööritieteiden korkeakoulu |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
2024-06-10
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Master's Programme in Spatial Planning and Transportation Engineering (SPT)
Language
en
Pages
47
Series
Abstract
Parking norms are a part of parking policies of cities. In the parking norms, the amount of parking built, usually the minimum amount, in conjunction with new buildings, are regulated. This can lead to a situation, where new construction creates a lot of parking, which in turn leads to a car-centric city – even if that wasn’t the intention of the planners. While there is a lot of literature on parking norms per se, there does not seem to be a consensus on what specifically the parking norms are based on. On one hand parking norms force developers to facilitate the parking needs they create, but on the other hand the norms themselves enable more demand for parking. In planning practice, parking norms are often seen as strictly a monetary issue. Parking norms also do not take into account the possible change of intended use of a building. Usually, the amount of parking in a building reflects the time period it was built. The research on this aspect seems to be lacking. My aim is to find out, whether the current parking norm in Helsinki is functioning as it is intended, and if not, is it adhered to or not, and what could be the possible improvements to it. My research consists of two parts: a quantitative analysis on detailed plans in Helsinki, which have been implemented all the way to the construction stage. Do the housing projects in these detailed plans indeed have the amount of parking spots allocated by the parking norm or not? The second part of the research is a qualitative research conducted as interviews on urban planners in Helsinki who deal with the parking norm on a daily basis in their work. The quantitative analysis done was found to be lacking due to the insufficient data. If a conclusion was to be drawn, it was that slightly less parking spots were realized than assigned by the norm. From the interviews the main finding was that most urban planners do want some kind of a parking norm, as it is something to lean on. It also makes the amount of parking more uniform across the city and less dependent on individual planners or politicians.Pysäköintinormit ovat osa kaupunkien pysäköintipolitiikkaa. Pysäköintinormeissa kaupungit määrittelevät pysäköintipaikkojen määrän, yleensä minimin, joka tulee rakentaa uusien rakennusten yhteydessä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa uusi rakentaminen luo paljon pysäköintipaikkoja, mikä vuorostaan johtaa autokaupunkiin – vaikka se ei olisi ollut suunnittelijoiden tarkoitus. Vaikka pysäköintinormeista on paljon kirjallisuutta, tutkijat eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä siitä, mihin pysäköintinormit perustuvat. Yhtäältä pysäköintinormit pakottavat rakennuttajat huomioimaan rakennustensa pysäköintitarpeet, mutta toisaalta pysäköintinormit luovat kysyntää pysäköintipaikoille. Käytännön suunnittelussa pysäköintinormit nähdään usein pelkästään rahakysymyksenä. Pysäköintinormit eivät myöskään huomioi mahdollisia muutoksia rakennusten käyttötarkoituksessa vuosien varrella. Yleensä rakennuksen pysäköintipaikkamäärä on kuvaava sille aikakaudelle, jolloin rakennus on toteutettu. Tältä osin kirjallisuudessa tuntuu olevan aukko. Minun päämääräni on selvittää, toimiiko pysäköintinormi Helsingissä siten kuin sen olisi tarkoitus, noudatetaanko sitä ja miten sitä voisi mahdollisesti parantaa. Tutkimukseni koostuu kahdesta osasta: kvantitatiivisesta analyysistä rakentamisvaiheeseen edenneistä asemakaavoista Helsingissä. Onko näissä asemakaavoissa toteutettu pysäköintinormin osoittamat pysäköintipaikat vai ei? Toinen osa tutkimuksesta on kvalitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin helsinkiläisten kaupunkisuunnittelijoiden haastatteluina. Kvantitatiivinen analyysi osoittautui puutteelliseksi riittämättömän aineiston vuoksi. Jos johtopäätös oli vedettävissä, oli se se, että pysäköintipaikkoja oli toteutettu hieman vähemmän, kuin mitä normi edellytti. Haastattelujen tärkein tulos oli se, että kaupunkisuunnittelijat toivovat, että jatkossakin on jonkinlainen pysäköintinormi, koska normiin voi tukeutua. Pysäköintinormi myös varmistaa osaltaan sen, että pysäköintiä rakennetaan samoilla periaatteilla koko kaupungissa, eikä sen määrä riipu yksittäisistä suunnittelijoista tai poliitikoista.Description
Supervisor
Mladenovic, MilosThesis advisor
Hietanen, JuhaKeywords
parking, parking norm, parking policy, parking minimum, parking maximum