aalto1 untyped-item.component.html
Espoon lähivirkistys- ja viheralueiden koetun laadun spatiaalinen regressioanalyysi
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering |
Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
70
Series
Abstract
Local recreational and urban green areas are important ecosystems for human well-being. Despite this, there is a lack of research on the perceived quality of these areas. The goal of this thesis was to build a spatial regression model to study what environmental variables affect the perceived quality of local recreational and urban green areas in the city of Espoo. The thesis used data from the Mun Espoo kartalla survey, where respondents marked places they visit in their daily lives and gave a rating for their experiences. This survey data was used as the dependent variable in the spatial regression model.
Geographically weighted regression was used, as traditional regression models, like OLS, does not consider the spatial dependencies present in the data. The ex planatory variables included different environmental indicators, such as the amount of surrounding residents and tree cover, environmental noise, and distance to outdoor activities, the sea and buildings. Using Geographically Weighted Regression allows for the visualization of how the influence of the explanatory variables vary by location and intensity on a map. Additionally, descriptive spatial analyses were used to study the use of recreational and green areas in the city of Espoo.
The modeling results showed spatial variations in the influence of different variables, which explain residents’ perceptions of the quality of recreational and green areas. The final model results showed that environmental variables do affect the perceived quality of local recreational and urban green areas. The analysis showed that these effects vary across the city of Espoo, indicating that the areas and their influences are not homogeneous. The application and usage of the results to urban planning was studied, but it was noted that the intepration of the results is challenging for planners. In the future, focus should be placed on how analyses and the results could be better integrated into urban planning.
Lähivirkistys- ja viheralueet ovat tärkeitä ekosysteemejä ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Tästä huolimatta, tutkimuksia näiden alueiden koetusta laadusta ei ole yleensä saatavilla. Tämän diplomityön tavoitteena oli rakentaa spatiaalinen regressiomalli, jolla voitaisiin tutkia, mitkä ympäristömuuttujat vaikuttavat Espoon kaupungin lähivirkistys- ja viheralueiden koettuun laatuun. Tutkimuksen aineistona ja mallin selitettävänä muuttujana toimi Mun Espoo kartalla -kysely, jossa vastaajat ovat merkanneet heidän omassa arjessaan vierailemia paikkoja, sekä antaneet kokemukselleen arvosanan.
Työssä käytettiin maantieteellisesti painotettua regressiota (GWR), koska perinteinen globaali pienimmän neliösumman mentelmä (OLS) ei huomio havaintojen spatiaalisia riippuvuuksia. Selittävinä tekijöinä koetulle laadulle toimivat erilaiset ympäristöä kuvaavat muuttujat, kuten ympäröivän asutuksen ja puuston määrä, ympäristömelu, etäisyys ulkoiluaktiviteetteihin, mereen ja rakennuksiin. GWR-mallinnus mahdollistaa muuttujien vaikutuksen vaihtelun määrän ja sijainnin havainnollistamisen kartalla. Lisäksi kuvailevilla paikkatietoanalyyseillä tutkittiin virkistys- ja viheralueiden käyttöä Espoon kaupungissa.
Mallinnuksen tuloksista nähtiin selviä muuttujien vaikutuksien vaihtelua, jotka osaltaan selittävät asukkaiden kokemaa lähiviher- ja virkistysalueiden laatua. Lopullisen mallin tulokset osoittivat, että ympäristömuuttujilla on vaikutusta lähivirkistys- ja viheralueiden koettuun laatuun. Lisäksi pystyttiin osoittamaan, että muuttujien vaikutus on vaihtelevaa Espoon eri alueilla, eivätkä alueet ja vaikutukset ole homogeenisiä. Tulosten soveltamista kaupunkisuunnittelussa tutkittiin, mutta huomattiin, että tulosten tulkinta on haastavaa suunnittelijoiden kannalta. Jatkossa tulisikin keskittyä tarkemmin siihen, miten analyysi ja sen tulokset saataisiin integroitua paremmin osaksi kaupunkisuunnittelua.
Description
Supervisor
Tenkanen, HenrikkiThesis advisor
Nummi, PilviKajosaari, Anna