Project management at CMMI level 3 - a case study

Abstract

Adequate software processes and process improvement frameworks are crucial for success in the software development market. In order to grow beyond a certain size, software development organizations must acquire and deploy processes and preferably certify the process according to a process model or standard. The Capability Maturity Model Integrated (CMMI) is currently one of the most important software process models.

This thesis presents experiences from attempting to bring a medium-size Finnish software services company to CMMI maturity level 3. The focus is on project management which is one of the first priorities in process improvement and was singled out as a key area in the case organization.

An iterative approach was used to update an already lightweight process description. Improvements were made in the presentation of the process as well as in project estimation, progress tracking, defining roles and responsibilities, project metrics and process tailoring. The improvements were deployed gradually using positively oriented, people-centric methods.

The organization managed to reach the target level in 16 process areas, including all engineering areas and several core project management areas. Preliminary results also indicate that budget and schedule estimate precisions have improved considerably although causality has not been proved.

Pätevät prosessit ja prosessikehitysrungot ovat välttämättömiä jos haluaa onnistua ohjelmistotuotannon markkinoilla. Jotta yritys pystyisi kasvamaan isoksi, yrityksen pitää kehittää ja ottaa käyttöön sopivia prosesseja ja mielellään myös sertifioida ne jonkun prosessimallin mukaan. Capability Maturity Model Integrated (CMMI) on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä ohjelmistotuotannon prosessimalleista.

Tämä diplomityö kertoo siitä miten keskikokoinen suomalainen mobiiliohjelmistoalan palveluyritys pyrki CMMI:n tasolle 3. Diplomityö rajoittuu tässä tapauksessa projektinhallintaan, joka on hyvin keskeinen alue prosessikehityksessä.

Olemassa oleva prosessi parannettiin ja kehitettiin iteratiivisen menetelmän avulla. Parannuksia kohdistettiin niin prosessin esitysmuotoon kuin projektin estimointiin ja seurantaan, projektinjohtajan rooliin, projektin mittaukseen ja prosessin sovittamiseen. Muutosten käyttöönotto tapahtui asteittain ja jalkautuksessa pyrittiin käyttämään henkilöstöystävällisiä ja positiivisesti suuntautuneita menetelmiä.

Yritys saavutti tavoitteensa kuudellatoista prosessialueella seitsemästätoista, mukaan lukien kaikki ohjelmistokehitysalueet ja monta keskeistä projektinhallinta-aluetta. Ensimmäiset mittaustulokset indikoivat että budjetti- ja aikatauluarviot ovat samana aikana parantuneet huomattavasti, mutta syy-seuraussuhde ei ole todistettavissa.