Kirjon peilikuva – Miten sarjakuvan keinoja voi käyttää autismikirjon kokemusten omaelämäkerralliseen kuvaamiseen?
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Master's thesis
Location:
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2024
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Taiteen ja median maisteriohjelma
Language
fi
Pages
70 + 74
Series
Abstract
Tämä opinnäyte tarkastelee sarjakuvan kerronnallisia – niin visuaalisia kuin tekstipohjaisiakin – keinoja kuvata autismikirjon piirteitä ja kokemuksia. Tutkimuksen varsinainen tutkimuskysymys on "Miten sarjakuvan keinoja voi käyttää autismikirjon kokemusten omaelämäkerralliseen kuvaamiseen?" Siihen saatujen vastausten avulla tutkimus esittelee osana opinnäytettä produktion, joka kertoo Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saamisesta omaelämäkerrallisen, 72-sivuisen sarjakuvan muodossa. Tutkimuksen tavoitteena on produktio, joka omaelämäkerrallisuudestaan ja subjektiivisista lähtökohdistaan huolimatta edustaisi autismikirjoa totuudenmukaisesti ja kunnioittavasti. Aiemmin itsenäinen diagnoosinsa, Aspergerin oireyhtymä siirtyy Autismikirjon häiriön (ASD), alle, kun Suomi siirtyy uuteen ICD-11-tautiluokitusjärjestelmään. Koska ihmisten mielikuvat autistisista ihmisistä ovat jo nyt värittyneet asenneilmapiirin negatiivisilla muutoksilla sekä erilaisilla stereotypioilla – joihin aikuiset ja aiemmin Asperger-diagnoosin saaneet eivät sovi – autismikirjon kuvaaminen monimuotoisena ja totuudenmukaisena on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Tutkimusmenetelmänä toimivan kirjallisuuskatsauksen avulla tutkimus perehtyy sarjakuvakerronnan keinoihin, ja analysoi niitä soveltamalla sitä aineistoa, joka koostuu sarjakuvien muodossa olevista autismikirjon ihmisten tarinoista ja taiteesta. Tutkimus nojaa paljolti sarjakuvateorian klassikkoteoksiin, Scott McCloudin ”Understanding Comics. The Invisible Art” sekä Will Eisnerin teokseen ”Comics & Sequential Art”. Näiden lisäksi se perehtyy kuitenkin myös uudempaan kirjallisuuteen, kuten Kai Mikkosen teokseen ”The Narratology of Comic Art”. Tutkimuksen aineisto koostuu teoksista ”Frankie’s World” (Aoife Dooley, 2022), Finding My Voice” (Aoife Dooley, 2023), "Sensory : life on the spectrum : An autistic comic anthology” (toim. Bex Ollerton, 2022) sekä “Invisible differences : a story of Asperger’s, adulting, and living a life in full color” (Mademoiselle Caroline & Dachez, Julie 2020). Suurin osa tutkimusaineistosta on omaelämäkerrallista, mutta osa omaa eri määriä autofiktiivisiä piirteitä. Vaikka autismikirjo on nykyään kasvavissa määrin käsitelty aihe, siitä liikkuu silti paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Harvoin kuulee esimerkiksi puhuttavan siitä, miten eri tavoilla autismikirjon piirteet voivat näyttäytyä eri ihmisillä. Siksi tutkimuksessa ei käsitelläkään sitä, mitkä ovat parhaita tapoja kuvata autismikirjoa sarjakuvankerronnan keinoilla. Koska ei ole olemassa vain yhtä tapaa, jolla autismi näkyy autismikirjolla elävän elämässä, ei ole olemassa vain yhtä tapaa kuvata kaikkia noita tapoja helpoiten, parhaiten tai kaikista totuudenmukaisimmin. Tämän sijaan tutkimus keskittyy kartoittamaan sarjakuvan keinoja, ja pyrkii etsimään niistä sellaisia visuaalisen, tekstipohjaisen ja molempien yhdistävän kerronnan välineitä, jotka voivat toimia mahdollisina keinoina niille, jotka haluavat kuvata autismikirjoa omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa.This thesis examines the narrational – both visual and text-based – ways of comics to describe the traits and experiences of people on the autism spectrum. The actual research question is ”How can tools of comics storytelling be used to autobiographically portray the traits and experiences of people on the autism spectrum?” Answers to that are used to present the main part of the thesis, a production, which in a form of 72 paged autobiographical comic, describes the process of getting an Asperger diagnosis. The goal of the study was a production, which would, despite its autobiographical and subjective starting points, represent autism spectrum in a truthful and respectful way. Formerly, its own diagnosis, Asperger’s syndrome will move under the umbrella diagnosis, autism spectrum disorder (ASD) once Finland switches into the new ICD-11 classification of diseases. Because the mental image people have of people on the autism spectrum has been coloured already by the negative changes in the attitudes towards minorities and by different kinds of stereotypes – in which autistic adults and people who have previously received the Asperger diagnosis do not fit in – the diverse and truthful portrayal of autism spectrum is now even more important than before. Based on the literature review used as research method, the thesis describes the tools of comics narratology, and analyses the research data, which consists of comic formed stories and art of people on the autism spectrum. The study heavily leans on the classical pieces of comics theory, Scott McCloud’s “Understanding Comics. The Invisible Art”, and Will Eisner’s Comics & Sequential Art. On top of these, however, the study analyses some of the more recent literature, for example Kai Mikkonen’s ”The Narratology of Comic Art”. The research data of the study consist of the works “Frankie’s World” (Aoife Dooley, 2022), Finding My Voice” (Aoife Dooley, 2023), "Sensory : life on the spectrum : An autistic comic anthology” (ed. Bex Ollerton, 2022) and “Invisible differences : a story of Asperger’s, adulting, and living a life in full color” (Mademoiselle Caroline & Dachez, Julie 2020). Most of the research data in autobiographical, but some pieces have different amounts of traits of autofiction. Even though nowadays the autism spectrum is an increasingly discussed topic, there are still a lot of prejudice and misunderstandings about it. Only rarely can you hear mentions of just how differently the autistic traits can show in a person. That’s why this study doesn’t discuss, which methods of comics storytelling would be the best ones to portray autism spectrum with. Because there is no one way in which autism spectrum is shown in the life of a person on the spectrum, there also isn’t only one way to portray all those experiences in the easiest, best, or most truthful way. Instead, the study focuses on researching the methods of comics. It then aims to search them for tools of storytelling that are visual, text-based, or combine both, and which can work as possible tools for those who wish to portray autism spectrum in an autobiographical comic.Description
Supervisor
Karhumaa, ArjaThesis advisor
Keywords
visuaalisen viestinnän muotoilu, sarjakuva, autismikirjo, autismi, sarjakuvakerronta, visuaalinen viestintä, representaatio, asperger
Other note
Media files notes:
Taittotiedosto sarjakuvastaproduktiostani sellaisena, kun se oli opinnäytteen palautushetkellä.
Media rights: CC-BY-NC-ND 4.0
