aalto1 untyped-item.component.html
Etähuollon ja -diagnostiikan mahdollisuudet energiantuotantolaitoksella
Loading...
URL
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
Helsinki University of Technology |
Master's thesis
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Checking the digitized thesis and permission for publishing
Instructions for the author
Instructions for the author
Location:
Authors
Date
Department
Major/Subject
Mcode
Ene-59
Degree programme
Language
fi
Pages
79
Series
Abstract
Sähkön hintakilpailu ja yleinen kustannusten karsiminen etenkin pörssiyhtiöissä on johtanut myös kunnossapitotoimintojen optimointiin energiantuotantolaitoksilla.
Laitoshenkilökuntaa on jouduttu supistamaan ja käytettävissä olevat voimavarat yritetään kohdistaa tärkeimpiin toimintoihin.
Kunnossapidosta on tullut tarveharkintaista.
Laitevalmistajat ja kunnossapitoliiketoimintaa harjoittavat yritykset ovat alkaneet kehitellä erilaisia etähuolto ja -diagnostiikkaratkaisuja, joita voidaan tarjota esimerkiksi asiantuntijakeskuksista käsin.
Tämän työn tavoitteena on tutkia, millaista tekniikkaa energiantuotantolaitosten etähuollon ja -diagnostiikan taustalla on ja millaisia teknisiä ratkaisuja on saatavilla nyt ja lähitulevaisuudessa.
Työ pyrkii antamaan uusia näkökulmia etähuollon ja -diagnostiikan kehitykseen.
Etähuollon ja -diagnostiikan taustalla oleva tekniikka on erittäin laaja-alaista, joten työssä keskitytään joihinkin olemassa oleviin ja tuleviin teknisiin ratkaisuihin.
Etäpalveluiden tarjoajat ovat ainakin tässä vaiheessa melkoisen varovaisia julkisuuden suhteen.
He kehittelevät tuotteitansa luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa ja tuovat tuotteet markkinoille vasta, kun ovat varmistuneet tuotteittensa toimivuudesta.
Etähuollon ja -diagnostiikan mahdollisuuksien taustalla ovat tietoverkot, anturoinnit, automaatio ja tietojärjestelmät.
Ihminen kuitenkin tekee lopullisen diagnoosin ja huoltotyön.
Erilaisien anturien kehittyminen ja halpeneminen tuotantovolyymien kautta ovat edesauttaneet etädiagnostiikkaan siirtymistä.
Myös antureiden asentaminen erilaisiin laitteisiin ja koneisiin jo valmistusvaiheessa antaa tulevaisuudessa hyvän pohjan kokonaisvaltaisten etädiagnostiikkakeskusten perustamiselle.
Tietoverkkojen kehitys 1990-luvulla on tuonut uusia mahdollisuuksia yhä suurempien tietomäärien siirtämiseen entistä nopeammin.
Neuroverkkosovellukset tuovat uusia mahdollisuuksia etädiagnostiikan avuksi.
Suurten ikäluokkien siirtyminen pois työelämästä nopeuttaa etähuollon ja -diagnostiikan leviämistä Suomessa, koska alan asiantuntijoista tulee olemaan pulaa.
Teknisesti kehittymättömiin maihin etätukipalvelujen tarjonta tulee lisääntymään kokonaisvaltaisten toimitusten myötä.