The importance of language proficiency for career success in the export industry

Thumbnail Image

Files

master_Vinnikainen_Kati_2022.pdf (828.25 KB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2022

Department

Johtamisen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Management and International Business (MIB)

Language

en

Pages

78+19

Series

Abstract

This research examines the importance of foreign language proficiency for export professionals’ career success. The existing research rarely addresses language proficiency and career success as factors potentially influencing each other. Yet, according to previous studies, the benefits of language skills are manifested in a variety of professional situations, and language skills could therefore be assumed to impact career success as well. For this purpose, a qualitative interview study of ten export professionals was conducted. This research contributes to existing literature by focusing specifically on the value of non-English language skills in achieving career success on a subjective level. Previous research often focuses on the utility of English skills and largely ignores the role of other languages, due to the prevailing position of English as “lingua franca”. The choice of export industry as the context for language-sensitive research about career success is also a central contribution of this study. The findings of the research indicate widespread consensus among the interviewed export professionals on the utility of non-English language proficiency for their careers. Based on the interviews, language skills had been a partial factor leading to the achievement of career success on a subjective level. Career satisfaction, professional development opportunities, and possibilities to make an impact with one’s work were examples of subjective career success outcomes fulfilled by the interviewees. These and other fulfilled subjective career success outcomes could at least partially stem from language proficiency, but other factors had likely played a role as well. Furthermore, the findings provide a partial explanation for language skills as a factor influencing career choices of the export professionals. Despite the diversity of markets and cultures the ten interviewees currently and previously worked in, they all could identify both subtle and more prominent ways how languages had influenced their career paths. Creating and developing customer relationships, getting a deeper connection with the customers in the respective market(s), and having more professional development opportunities to choose from, in a wider geographic area, were some of the positive effects they identified. As a result, it could be stated that language-driven career paths, where language proficiency is a partial determinant of individual career choices, exist within exports. Some interviewed individuals had even received negative reactions towards their language skills. This finding is contradictory to much of language- and culture-sensitive research which is inclined to present linguistic and cultural competence as a necessary precondition for entering and surviving in foreign cultures, language groups, and markets. These occasional disadvantages caused by language proficiency were, however, likely to be highly context-specific events and should not be considered as a recurrent phenomenon without further research.

Tämä tutkimus tarkastelee kielitaidon merkitystä vientiammattilaisten uramenestykselle. Tähänastinen tutkimus käsittelee harvoin kielitaitoa ja uramenestystä toisiinsa mahdollisesti vaikuttavina tekijöinä, vaikka aiemman tutkimuksen mukaan kielitaidon hyödyt ilmenevät monenlaisissa ammatillisissa tilanteissa. Kielitaidon voidaan siten olettaa vaikuttavan myös uramenestykseen. Tutkimusta varten suoritettiin kvalitatiivinen haastattelututkimus, johon osallistui kymmenen vientialan ammattilaista. Tämä tutkimus täydentää aiempaa tutkimusta keskittymällä erityisesti muiden kielten kuin englannin taidon arvoon subjektiivisen uramenestyksen saavuttamisessa. Aiemmassa tutkimuksessa keskitytään usein englannin kielen taidon hyödyllisyyteen ja sivuutetaan muiden kielten merkitys, mikä johtuu englannin vallitsevasta asemasta "lingua francana". Lisäksi tutkimus luo lisäarvoa olemassa olevaan tutkimuskenttään asettamalla vientiteollisuuden kontekstiksi kielisensitiiviselle, uramenestystä käsittelevälle tutkimukselle. Tutkimustulokset osoittavat, että haastatellut viennin ammattilaiset olivat laajalti yhtä mieltä heidän muiden kuin englannin kielitaitonsa hyödyllisyydestä uramenestykselleen. Haastattelut osoittavat, että kielitaito on yksi subjektiivisten uramenestystavoitteiden saavuttamista tukenut tekijä. Subjektiivisia uramenestystavoitteita, joita haastateltavat olivat tähän mennessä urillaan saavuttaneet, ovat muun muassa uratyytyväisyys, ammatilliset kehittymismahdollisuudet sekä mahdollisuus vaikuttaa asioihin omalla työllään. Nämä ja muut saavutetut subjektiiviset uramenestystavoitteet voidaan ainakin osittain yhdistää kielitaitoon, mutta myös muilla tekijöillä on todennäköisesti ollut merkitystä. Tulokset antavat lisäksi osittaisen selityksen kielitaidolle viennin ammattilaisten uravalintoihin vaikuttavana tekijänä. Vaikka tutkimuksen kymmenen haastateltavaa ovat sekä nykyisin että aiemmin työskennelleet monilla eri markkina-alueilla ja useissa eri kulttuureissa, he kaikki tunnistivat joitakin enemmän tai vähemmän näkyviä tapoja, joilla kielitaito on vaikuttanut heidän urapolkuihinsa. Positiivisiksi vaikutuksiksi tunnistettiin muun muassa asiakassuhteiden luominen ja kehittäminen, syvemmän yhteyden saaminen asiakkaisiin tietyillä markkina-alueilla sekä laajemmat ammatilliset kehittymismahdollisuudet laajemmalla maantieteellisellä alueella. Näin ollen voidaan todeta, että viennin alalla on olemassa kielilähtöisiä urapolkuja, joissa kielitaito on ainakin osittain uravalintoja määrittävä tekijä. Osa haastateltavista oli kuitenkin saanut myös kielteisiä reaktioita kielitaitoaan kohtaan. Tämä löydös on ristiriidassa yleisen kieli- ja kulttuurisensitiivisen tutkimuksen kanssa, jossa kielitaitoa ja kulttuurienvälistä osaamista pidetään tarpeellisena edellytyksenä vieraisiin kulttuureihin, kieliryhmiin sekä markkina-alueille pääsyyn ja niissä selviytymiseen. Nämä satunnaisesti koetut kielitaidon haitat ovat todennäköisesti olleet kontekstisidonnaisia tapahtumia, eikä niitä siksi tule tulkita laajempana ilmiönä ilman jatkotutkimusta.

Description

Thesis advisor

Piekkari, Rebecca

Keywords

language proficiency, export industry, career success, subjective career success outcomes

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202301221421

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ