Capability Implications of Orchestrating Projects

Abstract

The present study aims at recognizing the capability requirements of a project orchestrators operating in different kinds of environments. An orchestrator is a firm, which has created a network of subordinate companies that operates under the orchestrator's supervision, and which utilizes the capabilities of subordinate companies so that they create the offering while the orchestrator coordinates the network. The orchestrator and the network of subordinates deliver an offering to the orchestrator's client together.

The research problem of the present study is: "What capabilities do project orchestrators need in different kinds of orchestrating contexts?" The research problem can be divided into two sub-problems: what kinds of contexts the orchestrator may be in, and what are the orchestrator's capability requirements in each context.

The literature study examines the previous research on value and value creation, inter-firm relationships, and firm capabilities. From the literature study, four factors that determine orchestrator's roles towards the clients and the subordinates as well as the capability implications of the determined roles are identified. The factors are (1) the project logic, (2) the focus of the orchestrator's activities, (3) the structure of the subordinate network, and (4) the industry dynamics. The first two factors determine four orchestrator's roles towards the client and the latter two factors determine four orchestrator's roles towards the subordinates. Sixteen orchestrating contexts are created by combining the determined orchestrator's roles towards both the clients and the subordinates. The hypothetical typology composes of the sixteen orchestrating contexts and the capability implications of the contexts.

The hypothetical typology was tested by conducting three case studies of different kinds of project orchestrators. As a result of these case studies, the hypothesized capability implications of the orchestrator's roles towards the clients were found to be correct. However, the hypothesized capability implications of the orchestrator's roles towards the subordinates were found to be partially false. The most significant finding was that one of the identified factors, the industry dynamics, does not affect the orchestrator's capability requirements at all. After the case studies, the hypothetical typology was refined. The refined typology, which is also the final typology of this study, composes of eight orchestrating contexts and the capability implications of the contexts. In addition to the orchestrator's capabilities set by the context, an orchestrator who has long-term relationships with subordinates needs socialization capabilities.

The final typology of orchestrating contexts can be used for comparing the capability requirements and existing capabilities of a project orchestrator. Finally, directions for further research on refining and developing the typology of orchestrating contexts are presented.

Tässä diplomityössä pyritään tunnistamaan projektiorkestroijan kyvykkyysvaatimukset erilaisissa toimintaympäristöissä. Orkestroija on yritys, joka on luonut alaisuuteensa yritysverkoston ja koordinoi sen toimintaa sekä hyödyntää verkostossa toimivien yritysten kyvykkyyksiä siten, että nämä tekevät varsinaisen tarjoaman samalla, kun orkestroija koordinoi verkoston toimintaa. Koko verkosto yhdessä pyrkii toimittamaan tekemänsä tarjoaman orkestroijan asiakkaalle.

Tämän diplomityön tutkimusongelma on "Millaisia kyvykkyyksiä erilaisissa toimintaympäristöissä toimivat projektiorkestroijat tarvitsevat?" Tutkimusongelma voidaan jakaa kahteen alaongelmaan: millaisissa ympäristöissä orkestroija voi toimia ja mitä kyvykkyyksiä eri toimintaympäristöt vaativat.

Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan arvoa ja arvonluontia, yritysten välisiä suhteita ja yrityksen kyvykkyyksiä koskevaa aiempaa tutkimusta. Kirjallisuustutkimuksen perusteella tunnistettiin neljä tekijää, jotka määrittävät orkestroijan roolit sekä asiakkaitaan että alaisuudessaan toimivaa yritysverkostoa kohtaan. Nämä tekijät ovat: (1) projektin toimintalogiikka, (2) orkestroijan oman toiminnan painopiste, (3) orkestroijan alaisuudessa toimivan yritysverkoston rakenne ja (4) toimialan dynamiikka. Kaksi ensimmäistä tekijää määrittävät orkestroijan neljä mahdollista roolia asiakkaitaan kohtaan, ja kaksi jälkimmäistä tekijää määrittävät orkestroijan neljä mahdollista roolia koordinoimaansa yritysverkostoa kohtaan. Yhdistämällä määritetyt roolit muodostettiin kuusitoista erilaista orkestroijan toimintaympäristöä. Tutkimuksen hypoteettinen malli koostuu muodostetuista toimintaympäristöistä ja toimintaympäristöjen kyvykkyysvaatimuksista.

Hypoteettista mallia testattiin suorittamalla kolme tapaustutkimusta. Jokaisen tapaustutkimuksen kohteena oli erilainen projektiorkestroija. Analysoitaessa tapaustutkimuksia havaittiin, että asiakkaita kohtaan määritettyjen roolien oletetut kyvykkyysvaatimukset pitivät paikkansa. Sitä vastoin yritysverkostoa kohtaan määritettyjen roolien oletetut kyvykkyysvaatimukset eivät pitäneet paikkaansa. Empiirisen tutkimuksen merkittävin havainto oli, että yksi tunnistetuista tekijöistä, toimialan dynamiikka, ei vaikuta orkestroijan kyvykkyysvaatimuksiin lainkaan. Tapaustutkimusten löydösten perusteella hypoteettista mallia tarkennettiin. Tarkennettu, tämän tutkimuksen lopullinen malli koostuu kahdeksasta toimintaympäristöstä ja toimintaympäristöjen kyvykkyysvaatimuksista.

Toimintaympäristön kyvykkyysvaatimusten lisäksi missä tahansa ympäristössä toimiva orkestroija tarvitsee sosialisointikyvykkyyksiä, jos sillä on pitkäaikaisia yhteistyösuhteita alaisuudessaan toimivien yritysten kanssa. Tutkimuksessa luotua mallia voidaan käyttää orkestroijan toimintaympäristön kyvykkyysvaatimusten ja nykyisten kyvykkyyksien vertailemiseen. Tutkimuksen lopuksi esitetään ehdotuksia jatkotutkimukseen tutkimuksessa luodun mallin tarkentamiseksi ja kehittämiseksi.