The use of electronic printing in book production

Abstract

Yrityksessä ryhdytään valmistamaan painotuotteita elektroniseen painamiseen perustuvassa tuotantoketjussa. Tämän diplomityön tavoitteet olivat jälkikäsittelyä tukevan uloslyönnin suunnittelu perinteiseen ja elektroniseen painamiseen perustavien tuotantoketjujen kustannusten mallintaminen ja vertailu, elektroniseen painamiseen pohjautuvan tuotannon läpimenoaikojen analyysi ja liimanidonnan kestävyyden selvittäminen.

Kirjallisuusosassa tarkasteltiin elektrofotografiaan pohjautuvan elektronisen painamisen tekniikkaa kannattavuutta, tuotantonopeutta ja laatua keskittyen elektronisen painamisen mahdollisuuksiin perinteistä painatusta korvaavana tuotantotekniikkana. Kokeellisessa osassa vertailtiin elektroniseen painamiseen perustuvan tuotannon kustannuksia arkkioffset-, Bookomatic-, ja Cameron-tuotannon kustannuksiin yrityksen tarjouslaskentajärjestelmän tietojen ja alihankinnan hintojen pohjalta rakennettua toimintoperusteista mallia käyttäen. Vertaillut tuotetyypit olivat liimanidottu kova-, ja pehmeäkantinen kirja, wire-sidottu tuote sekä porattu irtolehtituote. Läpimenoaikojen tarkastelussa käytettiin yrityksen läpimenoaikojen seurantajärjestelmästä sekä yrityksen alihankkijoilta ja henkilökunnalta saatuja tietoja.

Alhaiset esivalmistuskustannukset sekä painamisen kustannusrakenne antavat elektroniseen painamiseen pohjautuvalle tuotannolle huomattavan kustannusedun perinteiseen tuotantoon verrattuna. Sivumäärän kasvattaminen lisää arkkioffsettuotannossa painamisen kiinteitä kustannuksia, mikä antaa etua elektroniselle painamiselle. Lisäksi sivujen peräkkäinen painaminen elektronisessa painatuksessa mahdollistaa yksinkertaisen jälkikäsittelyn. Elektronisessa painamisessa muuttuvat kustannukset ovat selvästi perinteistä tuotantoa korkeammalla tasolla, mutta kun vertaillaan eri tuotetyyppien valmistusta kokonaisuudessaan, alhaiset esivalmistuksen kustannukset sekä alhaiset painamisen ja jälkikäsittelyn kiinteät kustannukset antavat elektroniseen painamiseen pohjautuvalle tuotannolle selkeän kustannusedun pieniä painoksia valmistettaessa. Elektronisen ja perinteisen tuotannon välinen kannattavuusraja on kustannusrakenteiden erosta johtuen korkeampi kuin pelkän painatuksen perusteella voisi odottaa Tuotetyypistä ja tuotantotekniikasta riippuen kannattavuusraja asettui ensimmäisiä painoksia verrattaessa 331:n ja 825:n 200-sivuisen tuotteen välille, kun kaksipuoliselle A3-arkille mahtui neljä tuotteen sivua. Uusintapainoksia verrattaessa kannattavuusraja oli tällöin 141:n ja 388:n kirjan välillä. Valmistettavan tuotteen formaatti vaikuttaa olennaisesti EP-tuotantoketjun valmistuskustannuksiin, koska tulostaminen on merkittävin yksittäinen muuttuvien kustannusten aiheuttaja. Kannattavuusraja oli korkein verrattaessa elektroniseen painamiseen pohjautuvaa tuotantoa arkkioffsettuotantoon. Eri tuotetyypeistä yksinkertaistuneesta jälkikäsittelystä hyötyi eniten irtolehtituotanto.

Tuotteen valmistukseen kuluva laskennallinen kokonaisaika määräytyy pienillä painoksilla wiresidottuja tuotteita lukuunottamatta suojapäällisen, ylivedon tai pehmeän kannen mukaan, mikäli nämä laminoidaan. Jos pinnoitusmenetelmänä käytetään UV-lakkausta, määrää blokin valmistus laskennallisen läpimenoajan. Ennakoimaton tapauskohtainen välivarastointi kasvattaa usein huomattavasti tuotteen läpimenoaikaa.

Liimanidonnan kestävyyttä tutkittaessa paperin karheuden, ilmanläpäisevyyden, bulkin ja paksuuden havaittiin korreloivan keskimääräisen kirjoista mitatun vetolujuuden kanssa. Neliöpainolla ei havaittu olevan merkittävää korrelaatiota vetolujuuteen.