Virtuaalinen palveluympäristö

Thumbnail Image

Files

isbn9789526089782.pdf (620.45 KB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2020

Department

Johtamisen laitos
Department of Management Studies

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

24

Series

Aalto-yliopiston julkaisusarja CROSSOVER, 11/2020

Abstract

Tämä case-julkaisu liittyy Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan Smart Energy Transition (SET) -hankkeeseen. Tutkimus on julkaistu alun perin SET-hankkeen verkkosivuilla (www.smartenergytransition.fi) marraskuussa 2017. Energiajärjestelmän murros lisää säätövoiman tarvetta sähköverkossa. Kysyntäjoustolla voidaan optimoida kulutusta vaihtelevan energian tuotannon mukaan. Kysyntäjoustoa on kokeiltu aiemmin erityisesti asuinkiinteistöissä ja teollisuudessa. Kaupallisissa kiinteistöissä arvellaan kuitenkin olevan merkittävää säätövoimapotentiaalia. VTT:n ja S-ryhmän Virtuaalinen palveluympäristö (Virpa-B) kokeilussa tutkitaan päivittäistavarakauppojen kysyntäjoustopotentiaalia. Tutkimuskohteiksi on valittu Oulussa sijaitsevat uusi energiatehokas Tuiran S-market ja standardi S-market. Eri kohteiden energiankulutusta ja kysyntäjoustomahdollisuuksia vertaillaan kattavan aineiston keräämiseksi. Energiatehokkuus ja kysyntäjousto on huomioitu Tuiran S-marketissa alusta asti. Kiinteistössä on oma aurinkovoimaan ja maalämpöön perustuva energiajärjestelmä. Tuirassa energiankulutus on saatu laskemaan 40 prosenttiin tavalliseen kauppaan verrattuna. Energiatehokkuus tuo merkittäviä säästöjä kaupan sähkölaskuun. Rakennusvaiheessa Arina antoi yhteistyökumppaneille tilaa kehittää ja kokeilla uusia ratkaisuja. Kokeilun myötä tehtiin uusia innovaatioita sovellus- ja laitepuolelle. Mukana olleet yritykset ovat keksineet myös uusia innovaatioita liiketoimintansa kehittämiseen. Haastateltavat uskovat, että uudet innovaatiot hyödynnetään tulevissa rakennushankkeissa ja energiatehokkuutta voidaan kehittää edelleen. Energiatehokkuudesta huolimatta kylmäjärjestelmässä on säätövoimaa. Eri laitteissa oleva kysyntäjoustopotentiaali on tarkoitus yhdistää IoT-teknologialla mahdollisimman suuren tehon saavuttamiseksi. Mittaustulosten perusteella analysoidaan, millaisia kysyntäjoustotuotteita päivittäistavarakaupasta voitaisiin saada sähkömarkkinoille. Sähkömarkkinoiden säännöt asettavat reunaehdot mittauslaitteiden tarkkuudelle, vasteajalle ja tehon aggregoinnille. Kysyntäjouston ympärille rakentuvien liiketoimintamahdollisuuksien potentiaali arvioidaan suureksi.Haasteena kysyntäjouston yleistymiselle pidettiin muuttuvia markkinoita. Euroopan sähkömarkkinat integroituvat entistä tiiviimmin 2020-luvulla ja nykyiset markkinasäännöt ovat muuttumassa. Sähkön käyttäjän näkökulmasta markkinapaikoille pääsy on epävarmaa. Teknologia ei vielä takaa kysyntäjouston yleistymistä. Investointien on oltava kannattavia ja takaisinmakuaikojen riittävän lyhyitä. Energianhallinta ei kuulu päivittäistavarakauppojen liiketoiminnan keskiöön, joten investointien suhteen ollaan varovaisia. Teknologian, sähkön käyttäjien ja markkinoiden intressien yhteensovittaminen vaatii laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Description

Keywords

energiamurros, kokeilu, kulutusjousto, Smart Energy Transition -hanke

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8978-2

Collections

[report] Kauppakorkeakoulu / BIZ