Kuoriyhtiöiden substanssivaatimus verotuksellisen väärinkäytön estämisessä

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Business | Master's thesis

Authors

Date

2022

Department

Laskentatoimen laitos

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Yritysjuridiikka

Language

fi

Pages

75

Series

Abstract

Yhteisöverotuksen taustaperiaatteisiin kuuluu, että yhtiöt maksavat veroja siellä, missä taloudellinen lisäarvo ja tulos muodostuu. Kuitenkin useiden raporttien ja tietovuotojen pohjalta on todistettu, että kansainvälinen voittojen siirtäminen kuoriyhtiöiden avulla pienentää valtioiden veropohjaa ja vääristää valtioiden välistä verotulojen oikeudenmukaista jakautumista. Puuttuakseen tähän ongelmaan EU-komissio julkaisi joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen kuoriyhtiöiden verotustarkoituksiin tapahtuvan väärinkäytön estämistä koskevista säännöistä ja direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta. Direktiiviehdotus sisältää substanssitestin, jonka pohjalta jäsenvaltioiden veroviranomaisille raportoidaan tietoja. Testin avulla veroviranomaiset voivat koordinoidusti tunnistaa kuoriyhtiöitä, joihin liittyy verotuksellisen väärinkäytön riski ja estää aiheettomat veroedut jo niiden myöntämishetkellä. Kuoriyhtiöiden substanssia arvioidaan yhtiön toimintojen valossa objektiivisten ja ulkopuolisten tarkastettavissa olevin tekijöiden pohjalta, jotka liittyvät fyysisen olemassaolon tasoon. Perustamisen on oltava todellista asettautumista, minkä tavoitteena on taloudellisen toiminnan tosiasiallinen harjoittaminen, jotta kyseessä ei ole keinotekoinen järjestely. On kuitenkin mahdollista tehdä järjestely, joka ei ole täysin keinotekoinen ja joka voi silti olla EU-oikeuden väärinkäyttöä, jos sen perustavoitteena on saada veroetu. Direktiiviehdotuksen pohjalta yhtiöiden substanssia arvioidaan kahdella eri tasolla: ensin substanssia arvioidaan gateway-perustein, jonka jälkeen arvioidaan vähimmäissubstanssin indikaattoreita. Yhtiön substanssia tulee kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti tunnusmerkeistä huolimatta – ehdotuksen substanssin tunnusmerkit helpottavat eri tilanteiden seulomista väärinkäytösten havaitsemiseksi. Keskeisessä osassa kuoriyhtiöille, joilla on puutteellinen substanssi, on myös kumoamismenettely, jossa arvioitavaksi tulee yhtiön perustamisen taustalla olevat kaupalliset syyt. Voidaankin argumentoida, että kuoriyhtiöitä arvioidaan jatkossakin Euroopan unionin tuomioistuimen luoman väärinkäyttötestin mukaisesti objektiivisesti havaittavien seikkojen lisäksi subjektiivisen tekijän pohjalta. Ehdotus luo kriteerit vähimmäissubstanssille ja antaa tietoa etenkin väliyhteisösääntelyn poikkeuksen soveltumisen yhtiökohtaiseen arviointiin. Epäselvyyksien, kuten uuden terminologian puutteellisen määrittelyn vuoksi, vaaditusta substanssista jää merkittäviä epäselvyyksiä esimerkiksi sallittuun ulkoistamisen tasoon tai vaadittuihin asiakirjatodisteisiin liittyen. Oikeusvarmuutta heikentävistä epäselvyyksistä ja verovelvollisten hallinnollisen taakan lisääntymisestä huolimatta voi sääntelyn nähdä oikeasuhteisena ottaen huomioon menetettävien verotulojen laajuuden, jäsenvaltioiden eriävät toimintamallit, mukaan lukien haitallisen verokilpailun, ja nykyiset puutteelliset substanssikriteerit väärinkäytön havaitsemiseksi veroetujen myöntämishetkellä.

The underlying principles of corporate taxation include that companies should pay taxes where economic added value and profit is generated. However, based on several reports and information leaks, it has been proven that international profit shifting that utilizes shell companies reduces the tax bases of states and the fair distribution of tax revenues between states. In order to address this problem, the EU Commission published a proposal for a directive laying down rules to prevent the misuse of shell entities for tax purposes and amending Directive 2011/16/EU in December 2021. The proposal for a directive includes a substance test, on the basis of which information is reported to the tax authorities of the Member States, so they can identify shell companies with a risk of tax abuse in a coordinated manner and prevent unjustified tax advantages at the time they are granted. The substance of shell companies is assessed in the light of the company's operations and based on objective factors which are ascertainable by third parties and related to the level of physical existence. Incorporation must be an actual establishment with the intent to carry genuine economic activity, so that it is not deemed artificial. However, it is possible to make an arrangement which is not completely artificial, and which can still be an abuse of EU law if the essential aim is to obtain a tax advantage. Based on the proposed directive, the substance of the companies is assessed at two different levels: first, the substance is assessed against gateway criterion, after which the minimum substance indicators are assessed. However, the substance of the company should always be evaluated on a case- by-case basis and the proposal's substance hallmarks only eases the screening of different situations to detect abuse. An essential part for shell companies which are presumed to lack the minimum substance is the rebuttal procedure, where the commercial rationale behind the establishment of the company is evaluated. It can be argued that going forward shell companies will be assessed based on the abuse test created by the ECJ so in addition to objectively observable facts, also a subjective element is considered. The proposal creates criteria for the minimum substance and provides information, especially for the company-specific assessment of the applicability of the exemption on the Controlled foreign company regulation. Due to obscurities, such as the incomplete definition of the new terminology, significant ambiguities remain about the required substance, for example in relation to the allowed level of outsourcing or to the required documentary evidence. Despite the obscurities that weaken legal certainty and the increase in the administrative burden for taxpayers, the regulation can be seen as proportionate, taking into account the extent of lost tax revenues, the different practices of the Member States, including harmful tax competition, and the lack of common minimum substance requirements for detecting abuse at the time of granting tax benefits.

Description

Thesis advisor

Scherleitner, Moritz

Keywords

kuoriyhtiö, substanssivaatimus, vähimmäissubstanssi, väliyhteisö, verotuksellinen väärinkäyttö

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202210165867

Collections

[gradu] Kauppakorkeakoulu / BIZ