Ympäristökriteerit julkisten hankintojen sopimuksissa

Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

Insinööritieteiden korkeakoulu | Master's thesis

Authors

Date

2018-08-20

Department

Major/Subject

Real Estate Management

Mcode

M3003

Degree programme

Master's Programme in Real Estate Economics (REC)

Language

fi

Pages

48 + 2

Series

Abstract

Julkiset hankinnat ovat muodostuneet merkittäväksi osaksi taloudellista tulosta. Pohjimmiltaan kyse on kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisesta, jotta julkisella sektorilla toimivat saavat tarvitsemansa tavarat ja palvelut. Julkisten hankintojen kasvanut merkittävyys näkyy lainsäädännön jatkuvana muutoksena, joista viimeisimpiä ovat EU:n hankintadirektiivien muutos vuonna 2014 sekä Suomen hankintalainsäädännön uudistus vuonna 2017. Muutoksilla on haluttu erityisesti varmistaa syrjimätön kohtelu sekä helpottaa hankintavolyymin kasvaessa esiin tulleita ristiriitatilanteita. Ympäristönäkökohtia pidetään yhtenä keskeisimmistä yhteiskunnallisista tavoitteista, joita julkisten hankintojen avulla voidaan edesauttaa. Direktiivit tai lainsäädäntö eivät pakota hankintayksikköä ympäristökriteereiden käyttöön tai niiden huomioimiseen. Viimeisimmissä uudistuksissa tähän on kuitenkin haluttu kiinnittää entistä enemmän huomiota ja täydestä vapaaehtoisuudesta on hiljalleen siirrytty hienovaraiseen painostukseen. Ympäristönäkökohtien huomioimista on pyritty helpottamaan esimerkiksi selventämällä lainsäädännössä kokonaistaloudellisen edullisuuden käyttämistä valintaperusteena sekä sallimalla tuotteen valmistuksesta syntyvien ympäristövaikutusten huomioimisen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, käytetäänkö Suomen, Ruotsin ja Tanskan julkisissa hankinnoissa ylipäänsä ympäristökriteereitä ja jos käytetään, niin kuinka paljon. Tutkimusmateriaaliksi kerättiin julkisten hankintojen tarjouspyyntöjä ja sopimusasiakirjoja kaikista kolmesta maasta. Tutkimustulosten selvittyä näitä vertailtiin aiemmin tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin. Tutkimus sijoittui lainopin piiriin, jossa tavoitteena oli löytää empiirisen tutkimuksen avulla uutta tietoa. Aikaisemmissa tutkimuksissa Ruotsi on näyttäytynyt parhaimpana ympäristönäkökohtien huomioimisessa. Uusien tulosten perusteella Ruotsi oli edelleen pysynyt edelläkävijänä, mutta kehitystä oli tapahtunut myös Suomessa ja Tanskassa. Kaikkien maiden osalta ympäristökriteereiden määrät olivat kasvaneet. Niiden käyttö kuitenkin riippui yhä paljon tuoteryhmästä, sillä joissain tuotteissa näiden käyttäminen on paljon tarkoituksenmukaisempaa kuin jossain toisessa ryhmässä. Hankinnan valintaperusteissa löytyi selkeitä eroavaisuuksia kolmen tutkitun maan välillä, jos valintaperusteena oli käytetty kokonaistaloudellista edullisuutta.

Public procurement has become an important part of the financial results. Fundamentally, it is about coordinating supply and demand so public sector is able to get all services and goods they need. Continual change in legislation proves how the importance has increased recent years. The recent changes have been in EU procurement directives and in Finnish procurement legislation. The aims of these changes have been to ensure non-discriminatory treatment and to facilitate conflicts. Environmental aspects are one of the most important societal goals that public procurement can help to achieve. Directives or legislation do not compel the contracting authority to use any environmental criteria. In recent changes, more attention has been paid to environmental aspects and tried to find ways how to make easier to use those. The main ways to help use environmental aspects have been making clearer that how to use the most economically advantageous in comparison and by allowing to be taken into account all the environmental impacts of the product manufacturing. In this research, the aim was to find out is there any environmental criteria in public procurement tender documents in Finland, Sweden and Denmark. It was also important to know that how many and what kind of criteria contracting authorities have been used. The research material consists of tender documents from all these three countries. The results were compared with the two previous similar researches. In the previous researches, Sweden has shown to be the best country of using environmental criteria. According to the new results, Sweden was still a pioneer but significant development were also happened in Finland and Denmark. In all of these countries, there were more environmental criteria than in previous researches. The use of the environmental criteria was still dependent on the product group. In some group it is much more appropriate to use environmental criteria than in some other category.

Description

Supervisor

Ekroos, Ari

Thesis advisor

Palmujoki, Antti

Keywords

julkinen hankinta, ympäristökriteerit, hankintalaki, hankintadirektiivit

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201809034886

Collections

[dipl] Insinööritieteiden korkeakoulu / ENG