Tekoäly työkaluna keramiikan lasitetutkimuksessa: vaaleanpunainen lasite tina- ja kromioksidilla

Loading...
Thumbnail Image

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | S harjoitus- ja seminaarityöt

Date

Major/Subject

Mcode

Degree programme

Language

fi

Pages

16

Series

Abstract

This empirical study developed a pink ceramic glaze using the AI-based tool ChatGPT 4o to support design and analysis. Starting from the June Perry Pink glaze recipe, modifications were made through several test series to adapt it for oxidation firing at approximately 1240 °C. The effects of tin oxide (SnO₂) and chromium oxide (Cr₂O₃) on color and surface quality were tested on white casting porcelain and stoneware clay bodies. The goal was to create a technically sound and visually appealing pink glaze, while evaluating AI's potential in glaze research. ChatGPT was especially helpful in recipe modification, Seger formula calculations, test planning, and troubleshooting. However, limitations emerged in accuracy and reliability, including the risk of confidently delivered false information (hallucination). AI suggestions required critical review and expert comparison. Ethical use of AI followed guidelines by Aalto University and the Finnish National Board on Research Integrity: AI was used as a tool, not a co-author, and its role is transparently disclosed. The most successful result was achieved with 4% tin oxide and 0.1% chromium oxide. A second series performed poorly due to chemical imbalance and incorrect material ratios. The study shows that when used responsibly and critically, AI can support ceramic research without replacing empirical testing or material expertise.

Tässä empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin vaaleanpunainen keramiikkalasite käyttämällä suunnittelun ja analyysin tukena tekoälypohjaista ChatGPT 4o -ohjelmaa. Tutkimuksen lähtökohtana oli June Perry Pink -lasiteresepti, jota muokattiin useiden testisarjojen avulla sopivaksi korkeampaan, noin 1240 °C:n hapettavaan polttolämpötilaan. Lasitetesteissä tutkittiin tinaoksidin (SnO₂) ja kromioksidin (Cr₂O₃) määrien vaikutusta lasitteen väriin ja rakenteeseen kahdella eri savipohjalla: valkoisella valusavella sekä kivitavarasavella. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää teknisesti toimiva ja esteettisesti onnistunut vaaleanpunainen lasite, sekä arvioida tekoälyn käyttökelpoisuutta lasitetutkimuksen välineenä. Tekoäly osoittautui hyödylliseksi erityisesti reseptien muokkauksessa, Segerin kaavojen laskemisessa, testiohjelman suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa. Samalla se paljasti rajoitteensa erityisesti matemaattisessa tarkkuudessa ja koostumuslaskennassa. Ongelmaksi muodostui niin kutsuttu hallusinointi, eli tekoälyn itsevarmasti antama virheellinen tieto ja kyvyttömyys arvioida sen tuottaman sisällön järkevyyttä. Tekoälyn tuottamat ehdotukset vaativat käyttäjältä valppautta niiden arvioinnissa: on tärkeää arvioida ehdotuksia kriittisesti ja verrata tuloksia asiantuntijatietoon. Tutkimuksen aikana pohdin myös tekoälyn käytön eettisiä ulottuvuuksia opiskelussa ja tutkimustyössä. Tekoälyn käyttöä ohjasivat Aalto-yliopiston ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamat ohjeistukset: tekoälyä käytettiin vain apuvälineenä, ei kirjoittajana, ja sen rooli tutkimusprosessissa on esitetty läpinäkyvästi. Ensimmäisen koesarjan paras lopputulos saavutettiin reseptillä, jossa oli 4 % tinaoksidia ja 0,1 % kromioksidia. Toisen koesarjan tulokset jäivät selkeästi heikommiksi erityisesti reseptin kemiallisen epätasapainon ja raaka-aineiden virheellisten suhteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ChatGPT voi toimia hyödyllisenä apuna keramiikan tutkimuksessa, kun sen käyttö on vastuullista, läpinäkyvää ja kriittisesti ohjattua. Tekoäly ei korvaa empiiristä testausta tai materiaalien syvällistä tuntemusta, mutta voi toimia tukena tutkimusprosessin eri vaiheissa.

Description

Other note

Citation