Elämää linjoilla - Voimajohtoalueiden kehittäminen monitoiminnalliseksi taajama-alueilla luonnon monimuotoisuutta ja virkistysarvoja lisäten

Thumbnail Image

Files

master_Kuusisto_Nea_2023.pdf (18.39 MB)

URL

Journal Title

Journal ISSN

Volume Title

School of Arts, Design and Architecture | Master's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Authors

Date

2023

Department

ark

Major/Subject

Mcode

Degree programme

ma-ark

Language

fi

Pages

98

Series

Abstract

Kaupunkirakenne on useissa kaupungeissa levinnyt voimajohtoalueiden ympärille kaupungistumisen myötä. Säännöllisesti hoidettavilla johtoalueilla todettu olevan ekologista potentiaalia – pitkät johtoalueet toimivat erityisesti avoimia elinympäristöjä yhdistävinä ekologisina yhteyksinä sekä potentiaalisesti korvaavina elinympäristöinä esimerkiksi uhanalaisille perinne-biotooppilajeille. Voimajohtoalueiden potentiaalia on kuitenkin varsin vähän hyödynnetty, sillä se vaatisi nykyisestä poikkeavia hoitotoimenpiteitä, mitä rajoittaa johtoalueiden pirstaleinen maanomistus. Kaupunkitaajamat, joissa laajoja alueita hallinnoi kunta, tarjoavat mahdollisuuden suunnitella johtoalueiden hoitoa ja käyttöä laajemmalla mittakaavalla. Samalla johtoalueille kohdistuu virkistyskäytön paine ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämisen tarve. Työssä tutkitaan, miten voimajohtoalueita voitaisiin kaupunkitaajamissa kehittää monitoiminnalliseksi – palvelemaan sähkönsiirtoa, luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Jotta työssä päästään tutkimaan voimajohtoalueiden monitoiminnallisuuden suunnittelua, työssä tutustutaan voimajohtoalueiden erityispiirteisiin sekä muihin suunnitteluun vaikuttaviin tekijöihin. Aihetta taustoitettiin tutustumalla kirjallisuuskatsauksen keinoin voimajohtoalueiden suunnitteluun liittyvien teemojen lähtötietoihin. Case-kohdetta analysoimalla täydennettiin sekä konkretisoitiin havaintoja. Case-kohteeksi valikoitui voimajohtoalueiden kannalta kiinnostava ja monipuolinen alue itäisen Tampereen ja läntisen Kangasalan rajalta. Suunnitteluosuudessa luotiin havaintojen perusteella periaatteet johtoalueiden kehittämiselle sekä esimerkkisuunnitelmat, jotka havainnollistavat johtoalueiden hyödyntämismahdollisuuksia erilaisissa tilanteissa. Työn tavoitteena on, että periaatteita voitaisiin hyödyntää vastaavissa tilanteissa eri puolilla Suomea. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että laajempien viherkäytävien suunnittelun ytimessä on paikalliset ratkaisut, joihin liittyy työssä tunnistettujen lähtökohtien huomiointi ja synergioiden luominen näiden välille. Vaikka johtoalueilla on yhteisiä erityispiirteitä, ympäröivä maankäyttö, luonnonolosuhteet sekä käyttäjäkunta ja potentiaaliset sidosryhmät luovat runsaasti variaatiota, kiinnostavia ja haastaviakin tilanteita suunnittelun kannalta. Suunnitelmaesimerkeissä osoitetaan, että keskenään hyvin erilaissakin tilanteissa johtoalueita on mahdollista kehittää mielekkäällä tavalla. Johtoalueiden kehittäminen kaupunkitaajamissa edellyttää ennen kaikkea ymmärrystä johtoalueiden ekologisesta merkityksestä ja potentiaalista sekä yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden, kuntien sekä paikallisten toimijoiden, kuten asukkaiden, yritysten ja järjestöjen välillä.

Description

Supervisor

Lähde, Elisa

Thesis advisor

Seppänen, Tiina

Keywords

voimajohtoalueet, viherkäytävä, niittyverkosto, monitoiminnallisuus, maisema-arkkitehtuuri, viherväylä

Other note

Citation

Permanent link to this item

https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202311276936

Collections

[master] Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu / ARTS