Arkkitehtuuri tarinankerronnan mediana – narratiivinen arkkitehtuurikokemus
Loading...
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Arts, Design and Architecture |
Bachelor's thesis
Unless otherwise stated, all rights belong to the author. You may download, display and print this publication for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Author
Date
2019
Department
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Arkkitehtuuri
Language
fi
Pages
40
Series
Abstract
Tutkielma on toteutettu kirjallisuustutkimuksena käyttäen lähteitä mediatutkimuksen, arkkitehtuurin ja kielitieteiden aloilta. Narratiivisen käänteen myötä 1980-luvulla alettiin tarkastella tarinankerronnan vahvaa yhteiskunnallista roolia laajentamalla narratiivin käyttöä eri aloille, kuten markkinoinnin ja politiikan tutkimukseen. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten tarinankerronta liittyy arkkitehtuuriin sekä hahmotetaan, mitkä ovat arkkitehtuurin keinot välittää tarinoita. Tutkimuksessa käsitellään arkkitehtuuri tarinankerronnan mediana. Arkkitehtuurilla on paljon yhteyksiä median, narratiivin ja tarinankerronnan käsitteisiin. Median laajan määritelmän mukaan median täytyy kyetä välittämään tietoa, ja sillä täytyy olla ainutlaatuinen kokoonpano teknisiä ja materiaalisia keinoja, jotka aikaansaavat lopputuloksen. Media on kokoonpano, joka koostuu median valmistamisesta, kokemisesta ja kommunikaatiosta. Arkkitehtuuri valmistuu suunnittelu- ja rakennusprosessin kautta. Tilan fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat merkitykselliseksi osallistujan toiminnan ja kokemuksen kautta. Suunnitelma on sidottu aikaan, ja tila suhteutuu liikkeen ja havainnon myötä taustalla olevaan konseptuaaliseen ideaan. Osallistujan henkilökohtainen tilan kokeminen ja muistot kommunikoivat yhteiskunnan kulttuuristen arvojen ja suunnittelun taustalla olevien ideoiden kanssa. Tarinankerronta on prosessi, jossa järjestellään tietyn kommunikatiivisen päämäärän mukaisesti elementtejä narratiivin muotoon. Arkkitehtuurilla on yhtäläisiä piirteitä narratiivin eli tarinan rakenteen kanssa. Olennaisempia narratiivin näkökantoja ovat tarinan sisällön sijaan suhde rakenteen, havaittavan kokemuksen sekä esillepanon välillä. Narratiivi arkkitehtuurissa voidaan nähdä runollisena merkityksen lisätasona rakennukselle määräytyvän ekonomisen ja funktionaalisen kriteerin lisäksi. Narratiivin muodostumiselle ei ole arkkitehtuurissa yksiselitteistä paikkaa, vaan se muodostuu kommunikatiivisena tapahtumana osallistujan kokemuksen ja tilan merkkijärjestelmän vuorovaikutuksessa. Arkkitehtuurin suunnitteluprosessi voidaan linkittää tarinankerrontaan, sillä sen kyky muokata viestiä tilan median kautta pohjautuu tilaelementtien järjestelyyn tietyn päämäärän mukaisesti. Narratiivin muokkaaminen selkeän juonen muotoon arkkitehtuurissa on harvinaisempaa. Arkkitehtuurin kieli ei ole luonteeltaan yhtä välineellistä kuin puhuttu kieli, vaan se on luonteeltaan katkelmallista, leikkisää ja tulkinnan alaista. Tilan järjestämisen strategioilla voidaan ohjata tilan tulkintaa yksi- tai monitulkintaisemmaksi, mutta yksitulkintaisuuden pyrkiminen on harvinaista. Narratiivin käytöllä on potentiaali parantaa tilakokemusta laajentamalla kokemuksen merkityksellisiä yhteyksiä. Narratiivin luominen voi liittyä paikan kontekstin tunnistamiseen, tilan kokemuksen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun aistillisena tapahtumana sekä käyttäjän asettamiseen kokemuksen päähenkilöksi tilallisen tarinankertojan asemassa. Olennaista on keskittyä tilan median käyttämiin keinoihin välittää viestiä. Tällaisia keinoja ovat muotojen väliset suhteet, käyttäjän liike, vaihtuvat näkölinjat sekä ajan kuluminen.Description
Supervisor
Tervo, AnneThesis advisor
Teräväinen, HelenaKeywords
arkkitehtuuri, media, narratiivi, tarinankerronta, kokemus, tilan media
